Assignment text
Etelä-Pohjanmaan alueen psykiatriset neuromodulaatiohoidot tullaan uuden yksikön valmistumisen jälkeen pääosin keskittämään psykiatrian omaan neuromodulaatioyksikköön. Yksikössä tullaan antamaan psykiatriset sähköhoidot, transkraniaaliset magneettistimulaatiohoidot, ketamiinihoidot ja osa tasavirtasähköhoidoista. Neuromodulaatiohoidoilla tarjotaan hoitovaihtoehtoja mm. muille hoidoille hoitoresistenteille masennuspotilaille ja psykoosipotilaille.
M-talon uudessa neuromodulaatioyksikössä toteutetaan jatkossa psykiatrian omana toimintana navigoivat rTMS hoitosarjat, joiden toteuttamiseen tarvitaan uusi laitteisto. Magneettistimulaatiohoitoja on suunnitelmana toteuttaa viitenä päivänä viikossa virka-ajan puitteissa. (Navigoivan)TMS- järjestelmän tulee soveltua sarja-TMS terapioiden antamiseen muun muassa masennuspotilailla, mutta myös muilla psykiatrisilla indikaatioilla sekä mahdollisesti yhdistettynä kipu- ja tinnituspotilaiden hoitoon. Laitteiston tulee soveltua myös Theta-burst hoitojen antamiseen edellä mainituissa potilasryhmissä. rTMS-hoitojen toteutuksessa teemme tiivistä yhteistyötä Neurofysiologian tutkimusyksikön kanssa, joten psykiatrialle hankittavan laitteiston on oltava yhteensopiva neurofysiologian tutkimusyksikön laitekannan kanssa. Hoitojen keskittämisellä psykiatrian yksikköön pyritään lisäämään psykiatristen rTMS hoitojen resursseja, jolloin rTMS hoitoja olisi tulevaisuudessa tarjolla useammille potilaille.
Laitteiston tulee olla yhteensopiva Seinäjoen keskussairaalan KNF yksikössä käytössä olevan Bittium Biosignals Oy:n toimittaman (Magstim Rapid + Visor 2 navigointi) magneettistimulaatiolaitteiston kanssa, mikä edellyttää yhtenevää eli käytännössä saman valmistajan laitteistoa kuin KNF -yksikössä. Perusteet laitteiston yhtenevyysvaatimukselle ovat toiminnalliset. Ensimmäisellä hoitokerralla määritetään motorinen kynnys (MT, motor threshold) navigaatioon kuuluvaa 2-kanavaista EMG:tä hyödyntäen, se mittaa stimulaation aiheuttamat motoriset vasteet ja tallentaa vastaavan kelan paikan ja suuntauksen. Suurimman vasteen antavasta paikasta mitataan pienin stimulaatiointensiteetti, jolla vastetta vielä saadaan esille. Tämä motorinen kynnys on hoidon intensiteetin määräävä parametri. 3d -mallit ja hoitokohteiden merkkaukset pitää voida tehdä sekä nykyisin KNF:llä olevalla laitteistolla että hankittavalla laitteistolla ja oltava siirrettävissä suoraan laitteistojen välillä ilman erillisiä lisätoimenpiteitä. Samoin motorinen kynnys tulee voida määritellä sekä nykyisin KNF:llä olevalla laitteistolla että hankittavalla laitteistolla ja motorisen kynnyksen arvot on oltava siirrettävissä suoraan laitteistojen välillä ilman erillisiä lisätoimenpiteitä.
Jatkossakin potilaiden ensikäyntejä eli ns määrityskäyntejä ja niihin liittyviä esivalmistelutoimenpiteitä toteutetaan KNF -yksiköstä, minkä jälkeen potilaan hoitosarja toteutetaan neuromodulaatiopoliklinikalla. Tarvittaessa KNF -yksikön toimintaan voidaan myös hyödyntää psykiatrian poliklinikan laitteistoa. Tämä takaa kustannustehokkaan kokonaistoiminnan. rTMS –hoidossa potilas käy ensin magneettikuvassa, minkä jälkeen kuvan perusteella potilaan päästä tehdään kolmiulotteinen malli ja merkitään malliin hoitokohteet. Nämä valmistelevat toimenpiteet suoritetaan rTMS –navigointiohjelmistossa. Tehdyt mallit siirretään edelleen hoitokoneelle ja ensimmäiselle kartoituskerralla potilaalle määritellään lepomotorinen kynnys, johon varsinainen hoitotaso suhteutetaan, sekä tulevat hoitokohteet. Potilaiden hoitamiseksi tarvittavan tiedon ja potilaskohtaisten määritysten siirtäminen yksiköiden ja laitteiden välillä (KNF-neuromodulaatiopkl) edellyttää laitteistojen yhtenevyyttä (eli käytännössä saman laitekannan käyttämistä). Sama laitekanta on edellytys sille, että valmistelevia toimenpiteitä voidaan tehdä KNF:llä ja edelleen potilaita siirtää hoitoon psykiatrian neuromodulaatiopoliklinikalle (tai toisinpäin). Yhteneväisistä laitteistoista saadaan merkittäviä synergiahyötyjä toiminnan optimoimiseen ja kustannustehokkaaseen toteuttamiseen kahden yksikön välillä, mikä ei ole mitenkään mahdollista eri laitekannoilla. Yhtenäinen laitekanta myös lisää huoltovarmuutta mahdollisen laiterikon sattuessa kun potilaiden hoito on siirrettävissä yksiköiden välillä. Eri valmistajien laitteistot eivät ole keskenään yhteensopivia ja näin ollen kaikki synergiahyödyt menetetään kokonaisuudessaan, mikäli päädytän eri laitekantoihin. Potilaiden hoidot ja esivalmistelut eivät ole siirrettävissä yksiköstä toiseen mikäli yksiköissä on eri laitekanta, mikä heikentää merkittävästi toiminnan kustannustehokkuutta ja resurssien optimointia. Yhteneväinen laitekanta mahdollistaa saumattomat palveluketjut potilaille.