Kotouttamistoimenpiteiden toimivuus
Tarkastusvaliokunta on päättänyt kokouksessaan 14.6.2017 käynnistää tutkimushankinnan, jonka aiheena on kotouttamistoimenpiteiden toimivuus. Valiokunta on tietoinen siitä, että maahanmuutosta ja kotouttamisesta on tehty runsaasti erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Valiokunnan käsitys on, ettei kuitenkaan tiedetä, millaiset kotouttamistoimet ovat toimivia eri maahanmuuttajaryhmille (mm. työn tai turvapaikan vuoksi Suomeen saapuneille) ja yksilöille. Kotouttamiseen osallistuvat monet tahot, mikä tekee toiminnasta pirstaleista eikä asiassa näyttäisi olevan kokonaisvaltaista strategiaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä ovat kannattavia ja toteuttamisen arvoisia kotouttamistoimenpiteitä erityisesti maahanmuuttajien työllistymisen näkökulmasta sekä tuottaa toimenpide-ehdotuksia. Tutkimuksessa tulee myös selvittää kotouttamisen kustannuksia ja toimenpiteiden riittävyyttä sekä valtion että kuntien osalta ja kustannustehokkuutta eri toimenpiteiden osalta.
Maahanmuuttajien ja myös toisen polven maahanmuuttajien oppimistulokset, eteneminen toiselle asteelle ja korkeakouluihin sekä koulutuksen jälkeinen työllistyminen on ollut Suomessa kantaväestöä heikompaa. Kuitenkin hyvin onnistuessaan kotoutuminen ja työllistyminen voisivat osaltaan tarjota mahdollisuuksia vastata Suomen huoltosuhteen haasteeseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin. Lakia kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) sovelletaan kaikkiin maahanmuuttajiin. Käytännössä osa heistä rajautuu laissa säädetyn kotoutumissuunnitelman ulkopuolelle ja jää siten vaille koulutusta ja työllistymistä edistäviä toimenpiteitä ja palveluja. Kotoutumiskoulutukseen päässeet maahanmuuttajat ovat puolestaan kohdanneet useilla paikkakunnilla pitkiä odotusaikoja.
Tutkimuksen pääkysymys koskee maahanmuuttajien työllistymiseen tähtäävien kotouttamistoimenpiteiden toimivuutta. Jotkut maahanmuuttajaryhmät ovat kotoutuneet Suomeen työllisyyden näkökulmasta muita ryhmiä paremmin. Tutkimuksessa on tarpeen tarkastella, miten työllistyminen ja sitä tukevat kotouttamistoimet ovat toteutuneet eri maahanmuuttajaryhmien kohdalla 2000-luvulla. Tarkastelussa on otettava huomioon maahanmuuttajien ikä, sukupuoli, kansallisuus ja koulutus. Valiokuntaa kiinnostaa myös tieto toisen maahanmuuttajasukupolven tilanteesta verrattuna ensimmäiseen sukupolveen. Tutkimuksen tulee olla konkreettinen (vähemmän käsitteellinen) ja tuottaa toteuttamiskelpoisia toimenpide-ehdotuksia, jotka perustuvat myös kvantitatiiviseen analyysiin. Tutkimuksessa tulee tarkastella kotouttamistoimenpiteiden kattavuutta: kuinka suuri ryhmä on niiden kohteena sekä esimerkiksi missä määrin maahanmuuttajanaiset jäävät toimenpiteiden ulkopuolelle ja mikä on ulkopuolelle jäämisen merkitys.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että puutteellinen kielitaito heikentää oppimistuloksia, vaikeuttaa tai hidastaa koulutukseen pääsyä ja opintojen loppuun saattamista sekä heikentää lopulta työllistymistä. Valiokunnan saaman tiedon mukaan kaikkia koulutusasteita koskeva ongelma on suomen/ruotsin kielen heikot tai vaihtelevat oppimismahdollisuudet. Tutkimuksen tulee selvittää, missä määrin kotouttamistoimet tukevat tai estävät riittävän suomen tai ruotsin kielen kielitaidon saavuttamista. Tutkimuksen tulee myös selvittää, missä määrin kotouttamistoimet pitävät sisällään suomalaisen yhteiskunnan arvojen ja toimintatapojen selvittämistä. Tässä yhteydessä tulee selvittää, onko valtiolla näissä asioissa sellainen yhteinen kotouttamisstrategia, joka on kotouttamisesta vastuullisten viranomaisten ja muiden vastuullisten tahojen tiedossa ja joka välittyy myös maahantulijoille ja heidän jälkeläisilleen.
Lisäksi tutkimuksen tulee sisältää kansainvälistä vertailutietoa kahdesta maasta (Ruotsi ja esimerkiksi Saksa). On selvitettävä, mitkä kotouttamistoimet on näissä Suomea pidempään maahanmuuttokysymyksiä ratkoneissa maissa havaittu toimiviksi.
Tutkimuskohteen tarkastelu edellyttää tutkijoilta syvällistä ja monipuolista aihealueen tuntemusta. Tutkimuksen tekijöiden edellytetään noudattavan hyvän tieteellisen käytännön periaatteita (HTK-ohje). Tekijöiden tulee mm. ilmoittaa tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset sidonnaisuudet.
Tutkimuksen tarjoajan tulee esittää tarjouksessaan tutkimussuunnitelma, käytettävät tutkimusmenetelmät ja tutkimuksen alustava sisältörunko. Tutkimuksen toteuttaja vastaa tarvittavan tutkimusaineiston hankkimisesta.
Lopullisesta tutkimuksesta toimitetaan eduskunnan käyttöön sähköinen versio (pdf ja word) sekä tulostusversio.