Tämä ei ole tarjouspyyntö tai hankintailmoitus eikä ilmoituksen julkaisulla aloiteta tarjouskilpailua. Tämä ilmoitus on tietopyyntö hankkeesta
kiinnostuneille urakoitsijoille.
Hanke ja rakennuspaikka
Hanke koskee rakennettavaa uutta keskustan terveys- ja hyvinvointikeskuksen (THK) uudisrakennusta, joka sijoittuu Runeberginkadun, Fredrikinkadun, Kampinkujan ja Salomonkadun rajaamalle katu- ja torialueelle ja purettavan Kampin metroaseman läntisen lippuhallirakennuksen paikalle Helsingissä.
Keskustan alueella tarvittavia sosiaali- ja terveyspalveluja keskitetään olemassa olevista tiloista uuteen sosiaali- ja terveyskeskukseen. Uudisrakennukseen tulevat sijoittumaan pääasiassa aikuisväestölle suunnatut sosiaali- ja terveyspalvelut.
Uudisrakennus sijoittuu ydinkeskustaan, kaupunkikuvallisesti ja rakennusteknisesti poikkeuksellisen vaativaan paikkaan. Hankkeen yhteydessä puretaan Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen (HKL) vuonna 1983 valmistunut Kampin metroaseman läntinen lippuhallirakennus ja tehdään tarvittavat peruskorjaus-, muutos- ja laajennustyöt hankkeeseen sisältyvissä maanalaisissa metron ja HKL:n tiloissa. Metron sisäänkäyntihalli rakennetaan laajennettuna nykyiselle paikalleen katutasoon, johon rakennetaan käyttäjäksi asettuvan HKL:n tilojen lisäksi liiketiloja.
Kellarikerroksiin sijoitetaan uudisrakennuksen pääkäyttäjiä, eli HKL:a ja Sotea palvelevia teknisiä tiloja sekä huoltopiha. Kellarikerrokset ulottuvat purettavan ja uudelleen rakennettavan Runebergin kadun alle. Uudisrakentaminen liittyy tontilla vanhoihin, osittain säilytettäviin rakenteisiin. Tontin rajoilla rakentaminen liittyy ympäröivien kiinteistöjen maanalaisiin säilytettäviin rakenteisiin.
Rakennuksen suurimman käyttäjäryhmän, eli Sote-toimialan käyttöön rakennettavat tilat sijoittuvat pääosin maantasokerrosta ylempiin kerroksiin.
Hankesuunnitelman luonnoksen mukaan uudisrakennuksen laajuustiedot ovat
16 200 brm
Rakennusalue rajautuu kaikilta sivuiltaan olemassa oleviin maanalaisiin rakenteisiin. Uudisrakennus on maanalaisilta osiltaan maanpäällistä osaa laajempi kellarin ulottuessa Runeberginkadun alle. Rakennusalueella on lisäksi poikkeuksellisen paljon kunnallistekniikkaa ja kaapeleita, metron maanalaisia tiloja sekä Kampin metroaseman laituritasolle johtavat liukuporras- ja pystykuilut.
Kaavoitus
Voimassa olevassa Helsingin yleiskaavassa (2016) suunnittelualue on merkitty Liike- ja palvelukeskustan C1, keskustatoimintojen alueeksi. Uudisrakennuksen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutoksen. Hankesuunnitelman viitesuunnitelma on laadittu yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituksen kanssa. Kaavoitukseen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty 14.5.2019. Kaavaehdotuksen valmistelu viitesuunnitelmien perusteella on käynnistetty.
Asiasta on lisätietoa seuraavassa osoitteessa:
https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/oas/1420-00.pdf
Aikataulu ja päätöksenteko:
Keskustan THK:n hankesuunnitteluvaihe on käynnissä, ja hankkeen toteuttamiseen liittyvä kaupunginhallituksen ja -valtuuston päätöksenteko tapahtuu alustavien arvioiden mukaisesti syksyllä 2020. Hanketta jatketaan päätöksenteossa valittavan toteutus- ja hallintamuodon perusteella vuoden 2020 loppupuolella tai vuoden 2021 alkupuolella. Hankkeen tavoitteellinen valmistumisaika, jolloin tilat luovutetaan käyttäjille, on 1/2026. Kaavoitusta sekä kiinteistön muodostusta edistetään rinnan hankkeen suunnittelun kanssa.
Asiasta on lisätietoa seuraavassa osoitteessa:
https://www.hel.fi/static/public/hela/Sosiaali-_ja_terveyslautakunta/Suomi/Paatoshistoria/2019/Sote_2019-08-13_Sotelk_13_Pk/1134EB0F-15A1-CA92-BF74-6CA84EF00001/Sosiaali-_ja_terveyslautakunnan_lausunto_kaupunkiy.pdf
Ennakkoilmoituksen liitteenä on hankesuunnitelman luonnos (ei lopullinen) ja viitesuunnitelmat.
Hankinnan kohdetta on kuvattu edellä. Hankkeen toteutus-, omistus- ja urakointimallia ei ole vielä päätetty.
Omistuksen osalta mahdollisia vaihtoehtoja voivat olla omistuksen pysyminen kaupungilla tai omistuksen siirtyminen sijoittajalle.
Mahdollista toteutus- ja hallintamuotoa voidaan tässä vaiheessa kuvata seuraavasti:
Omistus kaupungilla
Kaupunki perustaa omistukseensa kiinteistöosakeyhtiön, joka vuokraa tai ostaa tontin (tai esimerkiksi tontin määräosan), rakennuttaa terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja vuokraa valmiit tilat sosiaali- ja terveystoimialalle. HKL jää toimijaksi sitä koskeviin tiloihin. Kiinteistöosakeyhtiö vastaa hankkeen kiinteistön ylläpidosta.
Kiinteistöyhtiö rahoittaa hankkeen ottamallaan vieraan pääoman lainoituksella, johon kaupunki antaa takauksen.
Kaupunki voi hankepäätöksen jälkeen kilpailuttaa hankkeen myös ulkopuolisen toimijan toteutettavaksi.
Omistus siirtyy muualle
Kaupunki perustaa kiinteistöosakeyhtiön, joka rakennuttaa terveys- ja hyvinvointikeskuksen ja myy joko hankevaiheessa olevan (esim. kilpailutus heti hankepäätöksen jälkeen) tai kokonaan valmiin kohteen sijoittajataholle.
Hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta sekä kiinteistön ylläpidosta vastaa ulkopuolinen yhtiö, joka vuokraa tilat Helsingin kaupungille.
Vaihtoehtoisesti kaupunki voi vastata hankkeen toteutuksesta ja myydä valmiin rakennuksen ja perustamansa ja omistamansa kiinteistöosakeyhtiön ulkopuoliselle yhtiölle.
Kaupunkiympäristön tilapalvelut vuokraa tilat edelleen sosiaali- ja terveystoimialalle.
Hanke edellyttää kaavamuutosta ja kiinteistönmuodostuksen osalta 3D-kiinteistönmuodostamisen soveltuvuutta hankkeeseen selvitetään vaihtoehtona perinteiselle 2D-kiinteistönmuodostamiselle.
Hankkeella on useita liittymäpintoja naapurikiinteistöihin, mikä edellyttää kiinteistöoikeudellisia sopimuksia naapurikiinteistöjen kanssa.
Hankkeen toteutuksessa voi toimia tilaajana yksi tai useampi Helsingin kaupunkikonserniin kuuluva hankintayksikkö. Esimerkiksi HKL voi tilata itse töitä, mutta myös Kaupunkiympäristön toimialan eri hallintokunnat voivat tilata töitä esimerkiksi kadunrakentamisen ja talonrakentamisen osalta erikseen.
Hanke voidaan toteuttaa yhdessä tai useammassa osassa esimerkiksi siten, että 1. osan muodostaa maanalainen osa ja maantasokerros ja 2. osan muodostavat muut maanpäälliset kerrokset.
Hanke voidaan toteuttaa usealla urakalla ja mahdollisesti eri urakkamuodoilla. Tilaaja on alustavasti arvioinut, että hankkeen maanalaiseen osaan ei soveltune KVR eikä kiinteähintainen urakka.
Maanpäälliseen osaan puolestaan voisi soveltua tavoite-/kattohintainen PJU-urakka yhteistoiminnallisella mallilla. Myös KVR:n soveltuvuutta maanpäälliseen osaan voidaan selvittää markkinakartoituksessa.
Markkinakartoituksessa on tarkoituksena selvittää erityisesti hankkeen kilpailuttamista varten mm. seuraavia tekijöitä:
– Mikä olisi hankkeen kannalta paras omistusmalli (ts. pysyykö omistus kaupungilla vai siirtyykö se ulkopuoliselle sijoittajalle)
– Olisiko hankkeen toteutus ja/tai omistus tarkoituksenmukaista jakaa esim. maanalaisen osan ja maantasokerroksen käsittävään osaan 1 ja muut maanpäälliset kerrokset käsittävään osaan 2
– Mitä urakkamuotoja olisi tarkoituksenmukaista käyttää hankkeessa (huomioiden hankkeen mahdolliset eri osat)
– Missä hankkeen vaiheessa Helsingin kaupungin olisi tarkoituksenmukaista myydä hanke tai osa siitä ulkopuoliselle sijoittajalle ja vuokrata tarvitsemansa tilat itselleen
– Lisäksi selvitetään, voitaisiinko kunnossapito sisällyttää koko hankkeeseen tai sen osaan.
Kaupungin tavoitteena on, että markkinakartoitukseen osallistuu muun muassa rakennusliikkeitä ja kiinteistösijoittajia.