Julkisten hankintojen sanastoa
Alihankkija
Varsinaisen tavaran- tai palveluntoimittajan kanssa sopimussuhteessa oleva osapuoli, joka toimittaa varsinaiselle toimittajalle tavaroita tai palveluita osaksi tämän toimitusta ostajalle (=tilaaja). Tarjouksessa on hankintayksikön pyynnöstä yksilöitävä mahdollisesti alihankintoina tai aliurakoina tehtävät toimitukset.
Asiakas
Organisaatio tai henkilö, joka vastaanottaa tuotteen.
Avauspöytäkirja
Yleensä tarjousten avaustilaisuudesta laadittava vanhan hankintalain mukainen asiakirja, johon kirjataan tilaisuuden perustietojen lisäksi tarjouskilpailua koskevat yleiset tiedot, pyydetyt ja/tai saapuneet tarjoukset ja myöhässä saapuneet tarjoukset. Mikäli käytetään sähköistä kilpailutustyökalua, ei tällaista erikseen tarvita koska tiedot löytyvät järjestelmästä (Ks. tarjousten avaaminen).
Avoimuus, Läpinäkyvyys
Tarkoittaa hankinnoissa, että hankinnan aloittamisesta ja tehdystä hankintapäätöksestä tiedotetaan riittävän laajasti esim. julkaisemalla hankintaa koskeva hankintailmoitus kilpailutilanteen aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi ja antamalla hankintapäätös asiamukaisesti tiedoksi.
Avoin menettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja sen ohella lähettää mahdollisesti tarjouspyyntöjä soveliaiksi katsomilleen toimittajille, ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen.
CPV-nimikkeistö
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2195/2002/EY mukainen viitenimikkeistö, jossa on yksityiskohtaisesti luokiteltu erilaiset tavarat, palvelut ja rakennustyöt. Hankintasäännöksissä käytetty luokittelu ensisijaisiin ja toissijaisiin palveluihin perustuu hankintadirektiivin liitteisiin II A ja B. Ks. Tuotenimikkeistö, yhteinen hankintanimikkeistö.
Direktiivi
EU:n sekundäärioikeutta, joka sitoo jäsenvaltioita vain asetetun tavoitteen osalta. Jäsenvaltiot voivat itse valita muodon ja keinot, joilla koko yhteisöä koskevat tavoitteet toteutetaan kansallisessa oikeusjärjestyksessä. Suomessa EU:n hankintadirektiivit on saatettu voimaan niiden sisältöä vastaavalla kansallisella lainsäädännöllä. Täytäntöönpanon määräajan päätyttyä direktiivit saavat kuitenkin täydet oikeusvaikutukset siinä mielessä, että kaikilla valtioelimillä on velvollisuus tulkita ja soveltaa kansallista oikeutta direktiivin mukaisella tavalla (yhteisön oikeuden mukainen tulkinta).
Dynaaminen hankintajärjestelmä
Täysin sähköinen hankintamenettely tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville hankinnoille. Hankintamenettely on rajoitetun kestonsa ajan avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville tarjoajille, jotka ovat esittäneet tarjouspyynnön mukaisen alustavan tarjouksen.
Ehdokas
Toimittaja, joka on ilmoittanut halukkuutensa osallistua rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn taikka kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn.
Ennakkoilmoitus
Kerran vuodessa julkaistava muun kuin ns. erityisaloilla toimivan hankintayksikön ilmoitus, jossa tiedotetaan kussakin tuoteryhmässä seuraavien 12 kuukauden aikana toteutettavaksi tulevista EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista. Tarjousaikaa voidaan lyhentää hankinnoissa, joista on julkaistu ennakkoilmoitus.
Ennakkomaksu
Hankittavasta tavarasta, palvelusta tai rakennusurakasta sovittuna ajankohtana hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tehtävä maksusuoritus ennen osasuorituksiin sidottuja maksueriä. Ennakkomaksu on sovittava osaksi lopullista kauppasummaa. Ennakkomaksulle on vaadittava riittävä vakuus.
Ensisijaiset palvelut
Hankintadirektiivissä olevan luokittelun mukaiset palvelut, joiden kynnysarvon ylittävät hankinnat on toteutettava säädettyjä hankintamenettelyjä käyttäen. Ensisijaisia palveluja ovat mm. huolto-, korjaus-, kuljetus-, teleliikenne-, rahoitus-, tietojenkäsittely-, suunnittelu-, kiinteistö- ja jätehuolto-, tutkimus- ja kehittämispalvelut. Ko. palvelut on luokiteltu yksityiskohtaisemmin CPV-nimikkeistössä.
Erityisala
Erityisaloilla tarkoitetaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen aloja, joita koskee oma erityisalojen hankintalaki.
EU-kynnysarvo
Rahamääräinen arvo, jonka ylittävä hankinta on suoritettava EU-kynnysarvon määrittelemien hankintamenettelyjen mukaisesti. Lasketaan hankinnan ennakoidusta arvosta ilman arvonlisäveroa. Nimenomaiset EU-kynnysarvot on määritelty valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnoille, muiden kuten kuntien ja seurakuntienhankintayksiköiden tavara- ja palveluhankinnoille sekä rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille. EU:n komissio tarkistaa EU-kynnysarvot kahden vuoden välein. EU-kynnysarvojen euromäärän Suomessa ilmoittaa kauppa- ja teollisuusministeriö.
Eurooppalainen tekninen hyväksyntä
Yhteisön jäsenvaltion nimeämän hyväksyntälaitoksen rakennustuotteelle antamaa myönteistä teknistä arviointia tuotteen sopivuudesta tarkoitettuun käyttöön.
GPA-sopimus
Vuoden 1979 alussa solmittu ja vuoden 1996 Suomessa voimaan tullut Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimus julkisista hankinnoista (Government Procurement Agreement).
Hakemus
Kirjallinen asiakirja, jolla julkista hankintaa koskevaan hankintapäätökseen tyytymätön voi saada asian vireille Markkinaoikeudessa. Asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee sekä tietyissä tapauksissa eräät viranomaiset. Hakijana voi olla lähinnä alalla toimiva yrittäjä, joka on osallistunut tarjouskilpailuun tai jonka osallistuminen tarjouskilpailuun on estynyt hankintayksiköstä johtuvasta syystä. Hakemus on toimitettava markkinaoikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon tarjouskilpailua koskevasta ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Rinnakkaistermeinä esiintyy joskus myös valitus.
Hakemusosoitus
Kun hankintapäätös annetaan tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuville, tulee hankintapäätökseen liittää kirjallinen hakemusosoitus eli muutoksenhakuohje tarjoajan ja ehdokkaan oikeudesta saattaa hankinta markkinaoikeudenkäsiteltäväksi. Niissä hankinnoissa, jotka jäävät hankintasäännösten soveltamisalueen ulkopuolelle, hankintapäätökseen ei liitetä hakemusosoitusta markkinaoikeuteen. Hankintapäätöksen tiedoksi antaminen ja hakemusosoituksen liittäminen siihen on erityisen tärkeää siitä syystä, että hankintamenettelyä koskeva valitusaika alkaa kulua vasta siitä, kun hankintapäätös ja hakemusosoitus on saatettu tarjoajille tiedoksi. Hakemusosoituksen sisältö riippuu siitä, onko hankintayksikkönä valtiollinen vai kunnallinen hankintayksikkö.
Hanke
Monesta osatehtävästä koostuva kokonaisuus, joka on sisällöltään ja tavoitteiltaan täsmennetty sekä aikataulultaan rajattu.
Hankesuunnitelma
Sisältää hankkeen määrittämisen ja alustavat tiedot ja laskelmat toteutettavasta kokonaisuudesta. Hankesuunnitelma tarvitaan yleensä hankkeen esittelemiseksi budjetointia varten päättävälle elimelle.
Hankinnan arvo
Tavaran, palvelun, työsuorituksen taikka urakan kokonaisarvo sisältäen kuljetuskustannuksilla ym. ostajan suoritettavaksi tulevilla välittömillä kuluilla. Hankinnan arvon mukaan määräytyy mm. hankinnassa noudatettava hankintamenettely. Tavara- tai palveluhankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen arvonlisäveroton kokonaisarvo tai toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus. Sopimuksen ennakoidun arvon määrittämisessä on myös otettava huomioon sopimukseen mahdollisesti sisältyvät optio- ja pidennysehdot.
Hankinnan jakaminen
Hankinnan jakaminen osiin hankintasäännösten kiertämisen tarkoituksessa (esim. kynnysarvorajojen alittamiseksi) on kiellettyä. Kielto koskee niin hankinnan jakamista osiin, hankinnan ennakoidun arvon laskemista poikkeuksellisin menetelmin kuin eri kynnysarvon omaavien hankintojen yhdistämistä toisiinsa, kun sen tarkoitus on lainsäädännön kiertäminen. Hankinta on mahdollista jakaa osiin, jos se perustuu todellisiin ja todennettaviin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin esimerkiksi taloudellisen tai teknisen riskin jakamisen tai kilpailuolosuhteiden huomioimiseen. Sen sijaa ilman kilpailuttamista lyhyen ajan sisällä tapahtuva samanlaisten tuotteiden hankinta tulkitaan helposti hankinnan kielletyksi jakamiseksi. Hankinta on mahdollista jakaa eriin tai osiin, jos kukin erä tai osa hankitaan hankintasäännösten menettelytapojen mukaisesti. Ks. myös Pilkkominen.
Hankinta
Tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä.
Hankintailmoitus
Hankinnan aloittamisesta julkaistava ilmoitus, joka sisältää keskeiset tiedot hankinnasta. EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta on säädetty julkaistavaksi hankintailmoitus tarjousten tekemiseksi avoimessa menettelyssä tai osallistumishakemusten jättämiseksi rajoitetussa, neuvottelumenettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä. Uuden hankintalain perusteella myös EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on julkaistava hankintailmoitus hankinnan ylittäessä kansallisen kynnysarvon. Jos hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitetyt tiedot ovat ristiriitaiset, ratkaisee hankintailmoituksessa oleva teksti.
Hankintamenettely
Menettely, jonka mukaisesti julkinen hankinta aloitetaan ja toteutetaan ja jonka puitteissa mahdolliset toimittajat voivat jättää tarjouksensa (esim. avoin-, rajoitettu -, neuvottelu- ja kilpailullinen neuvottelumenettely).
Hankintaperiaatteet
Hankinnoissa noudatettavat periaatteet: avoimuus, kilpailun aikaansaaminen, toimittajien tasapuolinen, luottamuksellinen ja syrjimätön kohtelu ja suhteellisuus.
Hankintapäätöksen tiedoksianto
Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintapäätös on annettava tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneelle tai tarjouskilpailusta hylätylle. Myös hankinnan keskeyttämispäätös on annettava tiedoksi.
Hankintapäätöksen valintaperusteet
Tarjousten vertailussa käytettävät perusteet, joina voivat voimassaolevan lainsäädännön mukaan olla joko halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus. Jälkimmäisessä tapauksessa on vertailussa huomioon otettavat tekijät eli vertailuperusteet ilmoitettava hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä.
Hankintapäätös
Tarjousten ja neuvotteluhankinnassa neuvottelujen perusteella tehty päätös halvimmaksi tai kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi arvioidun tarjouksen valitsemisesta. Oikeus hankintapäätöksen tekemiseen on usein porrastettu hankinnan arvon mukaan, jolloin arvoltaan suurimmat ja tärkeimmät hankinnat menevät valtionhallinnossa esim. ministerin tai viraston johtoryhmän ja kunnallishallinnossa lautakunnan tai kunnanhallituksen ratkaistavaksi. Hankintapäätös on hallinnollinen päätös, joka tehdään esittelystä.
Hankintasopimus
Tarkoittaa kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai useamman tarjoajan ja yhden tai useamman hankintayksikön välillä ja, jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Hankintasopimuksen tulee olla kirjallinen. Tarjouspyyntöön on syytä liittää keskeisimmät hankintasopimukseen otettavat sopimusehdot tai mahdollisimman täydellinen sopimusluonnos.
Hankintastrategia
Organisaation hankintatoimen toteutusta ja organisointia linjaava ja sitouttava asiakirja.
Hankintasuunnitelma
Määrittelee sovitulla tarkkuudella, mitä ao. vuonna ko. yksikössä suunnitellaan ostettavaksi. Tehdään osana varainkäyttösuunnitelmaa. Yksittäisestä merkittävästä tavarahankinnasta voidaan laatia erillinen hanke-/hankintasuunnitelma, johon sisältyy myös hankittavien tavaroiden erittelyt (tekniset eritelmät ja vastaanottovaatimukset ym.). Rakennusprojekteissa tätä vastaa rakennussuunnitelma.
Hankintatoiminta
Tavaroiden, palvelujen ja työsuoritusten ostotoiminta kaikkine siihen kuuluvine tehtävineen.
Hankintavastuuyksikkö
Hankintayksikkö, joka on vastuussa tiettyjen tuoteryhmien osalta vuosija/ tai puitesopimusten tekemisestä.
Hankintayksikkö
Julkisen hankinnan toteuttava viranomainen tai muu hankintasäännösten mukaan hankintalainsäädännön noudattamiseen velvoitettu yksikkö.
Hinnanmuutosperuste
Peruste, johon tilauksen hinta on sidottu ja jonka muutoksia vastaavasti tilauksen hintaa tarkistetaan. Yleensä asetetaan tietty vähimmäismuutoksen arvo, esim. vähintään +/- 2 %, jotta muutos huomioidaan. Voi olla indeksimuutoksiin tai valuuttakurssimuutoksiin perustuva lauseke. Edellyttää perusluvun ja tarkistuspäivän sopimista. Kotimaisessa hankinnassa indeksiehdon käyttö ei ole kuitenkaan hyväksyttävää ilman valtiovarainministeriön lupaa. (Laki indeksiehdon käytön rajoittamista 1195/2000).
Hinnoittelurakenne
Rakenne, jolla tarjottavien tavaroiden, palvelujen tai urakan hinnat pyydetään erittelemään tarjouksessa, jotta tarjoukset olisivat keskenään vertailukelpoisia
Hylkäysperuste, Poissulkuperuste
Hankintaa koskevissa säädöksissä määritelty peruste, joka velvoittaa hankintayksikön jättämään toimittajan tarjousmenettelyn ulkopuolelle, jos ko. peruste koskee toimittajaa, mm. toimittaja on konkurssissa. Ks. tarjouksen hylkääminen.
Hyvitysmaksu
Markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan rangaistus- ja korvausluonteisen maksun sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä, jos hankinnasta on jo solmittu hankintasopimus. Maksuun suuruus määritetään tapauskohtaisesti.
Ilmoitusmenettely
Käsittää hankintaa koskevan ennakko- tai kausi-ilmoituksen, hankinnan aloittamisesta tiedottavan hankintailmoituksen ja hankintapäätöksestä tiedottavan jälki-ilmoituksen julkaisemisen sitä varten määrätyissä tiedotusvälineissä.
Ilmoitusvelvollisuus
Koskee kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja ja tarkoittaa hankitayksikön lakisääteistä velvoitetta ilmoittaa hankinnoistaan hankintailmoitukset.fi (HILMA) verkkosivuilla..
In house -hankinta, Sidosyksikköhankinta
Hankinnat, jotka hankintayksikkö tekee käyttämällä omaa organisaatiotaan tai erillistä yksikköä. In house hankinnassa ei sovelleta hankintalakia ja sen menettelysääntöjä. Oman organisaation käyttö katsotaan omaksi työksi, eikä tällainen hankinta kuulu hankintasäännösten soveltamisen piiriin. Tunnusomaista omana työnä tekemiselle on hankintayksikön valta vaikuttaa hankinnan toteuttajan toimintaan siltä puuttuvan itsenäisyyden vuoksi sekä toimeksiantoon liittyvät piirteet, joiden vuoksi se eroaa erillisten oikeushenkilöiden välillä tehdyistä hankintasopimuksista. Kun hankinnat tehdään muodollisesti erilliseltä yksiköltä, sidossuhdetta joudutaan arvioimaan hankintayksikön määräys- ja valvontavallan laajuuden sekä yksikön toiminnan kohdistumisen kannalta. Ensinnäkin hankintayksikön tulee valvoa yksikköä niin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan. Valvonnan tulee olla tosiasiallista ja ehdotonta, joten yksikön omistussuhde ei voi esim. jakautua yksityisen ja julkisen toimijan välillä. Toiseksi yksikön tulee harjoittaa pääosaa toiminnastaan valvontavaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa. Käytännössä tämä merkinnee, että yksikköä valvovalla/omistavalla hankintayksiköllä/ hankintayksiköillä on lähes yksinoikeus yksikön suorittamiin palveluihin, urakoihin tai tavarantuotantoon. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla sovellettavan 80/20 säännön on katsottu olevan muilla hankinta-alueilla lähinnä suuntaa antava, eikä siihen voi nojautua. In house -käsite perustuu yhteisön tuomioistuimen C-107/98 Teckal -tuomioon. Käsite on kehittyvä.
Julkiset hankinnat
Julkiset hankinnat ovat vastikkeellisia (raha tai muu vastike) kirjallisia sopimuksia, jotka on tehty toimittajan ja hankintalaissa mainitun hankintayksikön välillä ja joiden tarkoitus on irtaimen tai kiinteän omaisuuden, työsuoritusten, rakennusurakan taikka palveluiden hankinta julkisista varoista osittain tai kokonaan suoritettavaa maksua vastaan.
Julkisuus
Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta on säädetty ohjeet viranomaisten asiakirjojen julkiseksi tulemiseksi, jotka määrittelevät mm. asiakirjojen julkiseksi tulemisen ajankohtaa ja salassapitoperusteita. (Ks. hankintojen osalta erityisesti Julkisuuslain 6, 7, 11 ja 24 §:t).
JYSE
Tarkoittaa julkisen sektorin käyttämiä vakiosopimusehtoja eli Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja, jotka on saatettu voimaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä (1417/93).
JYSE 2014 palvelut
Tarkoittaa julkisen sektorin palveluhankinnoissa käyttämiä vakiosopimusehtoja eli Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja, jotka on saatettu voimaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä.
JYSE 2014 tavarat
Tarkoittaa julkisen sektorin tavarahankinnoissa käyttämiä vakiosopimusehtoja eli Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja, jotka on saatettu voimaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä.
Jälki-ilmoitus
Tehdystä EU-kynnysarvon ylittävästä hankintapäätöksestä säädetyssä määräajassa hankintasopimuksen tekemisestä julkaistava ilmoitus. Ilmoitus ei saa sisältää sellaisia tietoja, joiden julkaiseminen on kiellettyä.
Kansallinen kynnysarvo
Rahamääräinen arvo, joka uudessa hankintalaissa rajaa hankintasäännösten soveltamisaluetta ja tarjousmenettelyä. Lasketaan hankinnan ennakoidusta arvosta ilman arvonlisäveroa. Tavara- ja palveluhankinnoille sekä urakoille on määritelty oma kansallinen kynnysarvo. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat on rajattu hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Valtio ja kunnat sekä yksittäiset hankintayksiköt voivat toimivaltansa rajoissa kuitenkin hallinnollisilla määräyksillä ja ohjeilla kuten hankintaohjeilla sitovasti määritellä kynnysarvot alittavissa hankinnoissa sovellettavia menettelytapoja taikka käyttää soveltuvin osin mm. EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa käytettävää tarjousmenettelyä. Kansallisen kynnysarvon ylittäviin mutta EU-kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan kevennettyä tarjousmenettelyä.
Kelpoisuus
Tarjoajien tai ehdokkaiden soveltuvuuden arvioinnin osa-alue. Kelpoisuus tarkistetaan hankintasäännösten mainitsemien hylkäys- eli poissulkuperusteiden perusteella (mm. konkurssi, tiettyihin rikoksiin syyllistyminen). Kelpoisuus tarkistetaan ennen tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistamista. Ks. myös kyvykkyys.
Kiinteistöhankintasopimus
Kiinteistöhankintasopimuksen tarkoituksena on tontin, rakennuksen tai muun kiinteän omaisuuden osto, vuokraaminen tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä.
Kiinteä hinta
Tarjouksessa hinnat voidaan pyytää ilmoittamaan kiinteinä hintoina koko suunnitelluksi sopimuskaudeksi, jolloin tarjoajalle ei anneta oikeutta esittää hinnankorotuksia. Mikäli sopimuskausi on pitkä, ei kiinteiden hintojen käyttäminen ole aina taloudellisesti järkevää.
Kilpailullinen neuvottelumenettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintaa koskevan hankintailmoituksen ja johon kaikki toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksymiensä ehdokkaiden kanssa ratkaisuehdotuksista, joihin pohjautuvaan tarjouspyyntöön hankintayksikkö pyytää ehdokkaita tekemään tarjouksensa. Menettely mahdollistaa hankinnan toteuttamiseen liittyvien keskustelujen käymisen ennen tarjousten pyytämistä. Menettelyä voidaan hyödyntää tilanteissa, jossa tarjouspyynnön laatiminen ennakolta on vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista.
Kokonaistaloudellinen edullisuus
Hankintapäätöksen peruste eli valintaperuste, jonka nojalla hankintapäätöksen teossa tulee huomioida hinnan lisäksi myös muita seikkoja. Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa käytettävät perusteet on määritettävä hankintakohtaisesti ja ilmoitettava joko hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintasäännösten perusteluissa mainittuja tarjousten vertailuperusteita ovat mm. hinta, toimitusaika, valmistuspäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja hankinnan kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset. Käytettävät perusteet tulee määritellä riittävän yksityiskohtaisesti. Ks. vertailuperusteet.
Kotiinkutsu
Puitesopimuksen perusteella hankintayksikkö voi tehdä kotiinkutsutilauksen suoraan ilman erillistä tarjouskilpailua puitesopimuksessa mainitulta toimittajalta noudattaen puitesopimuksessa sovittuja ehtoja. Kotiinkutsutilauksessa määritetään vain tilattava määrä ja muut vastaavat toimituskohtaiset tiedot.
Kulutusmeno
Menolaji, jonka välittömänä vastikkeena hankintayksikkö saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä kuten työtä, tavaroita ja palveluja.
Kynnysarvo
Rahamääräinen arvo, jonka ylittävä hankinta on suoritettava ao. kynnysarvon määrittelemien tarjousmenettelyjen mukaisesti. Ks. kansallinen kynnysarvo ja EU-kynnysarvo.
Kyvykkyys
Tarjoajien tai ehdokkaiden soveltuvuuden arvioinnin osa-alue. Kyvykkyys tarkistetaan tarjouspyynnössä asetettujen vähimmäisvaatimusten ja vertailuperusteiden perusteella. Esimerkiksi tarjoajan tai ehdokkaan taloudelliselle ja tekniselle kyvykkyydelle voidaan asettaa tietty vähimmäisvaatimus, minkä arvioimiseksi pyydetään erillinen selvitys. Kyvykkyys tarkistetaan ennen tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistamista. Kyvykkyyttä on käytetty myös ilmaisemaan laatua mm. tietojärjestelmähankinnoissa. Ks. myös kelpoisuus, joka soveltuvuuden tarkistamisen toinen osa-alue.
Käsittelypöytäkirja
Tarjousten erillisistä käsittelytilaisuuksista laadittava pöytäkirja. Jos käsittely tapahtuu avaustilaisuudessa, voi olla avauspöytäkirjan kanssa yhteinen. Käsittelypöytäkirjaan kirjataan mm. hylätyt tarjoukset.
Käyttö, Käytetty
Määrärahoja koskeva käsite, jolla tarkoitetaan kassaperusteen mukaista varojen maksamista.
Käyttöoikeusurakka
Käyttöoikeusurakalla tarkoitetaan muuten samanlaista sopimusta kuin rakennusurakkaa koskeva sopimusta, paitsi että toteutettavan rakennustyön vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.
Käyttövuosi
Valtion tulo- ja menoarviossa myönnetylle määrärahalle määritellyt vuodet, joiden aikana ko. määräraha on käytettävä.
Laatu
Se, missä määrin luontaiset ominaisuudet täyttävät vaatimukset.
Leasing -vuokraaminen
Tavaran, esim. koneen tai laitteen vuokrausmuoto. Vuokrakauden aikana tavaran voi omistaa ja vuokraajana voi toimia toimittaja tai erillinen rahoitusyhtiö. Vuokra-ajan päätyttyä tavara palaa vuokraajalle, ellei vuokrausta jatketa. Vuokraajalla saattaa olla myös oikeus lunastaa se itselleen leasing-sopimuksessa määritellyin ehdoin.
Maksuehto
Lauseke, joka ilmoittaa kuinka monen päivän kuluessa lasku on maksettava määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Edellytykset määritellään sopimusehdoissa, esim. JYSE -ehdoissa aika lasketaan siitä, kun lasku on saapunut ja tavara on vastaanotettu (JYSE 5.1), esim. 30 pv netto.
Markkinaoikeuden määräämät seuraamukset
Markkinaoikeus voi poistaa kokonaan tai osittain tehdyn päätöksen, kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankinta-asiakirjassa olevaa kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä tai määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.
Markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksut
Markkinaoikeudessa perittävät oikeudenkäyntimaksut määräytyvät 1.1.2019 voimaan tulevan tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan. Uusia maksuja peritään 1.1.2019 jälkeen vireille tulevista asioista. Riita-asian, muutoksenhakuasian ja muun lainkäyttöasian käsittelystä peritään markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksua 2.050 euroa. Jos markkinaoikeudessa käsiteltävässä julkisia hankintoja koskevassa asiassa hankinnan arvo on vähintään miljoona euroa, käsittelymaksu on 4.100 euroa. Jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, käsittelymaksu on 6.140 euroa. Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu markkinaoikeudessa on 510 euroa. Hankinta-asioissa peritään 2.050, 4.100 tai 6.140 euron sijasta 500 euron oikeudenkäyntimaksu, jos asia poistetaan käsittelystä antamatta pääasiassa ratkaisua, se jää tutkimatta tai se jää sillensä. Näin voi käydä esimerkiksi valituksen peruutuksen vuoksi. Markkinaoikeudessa hakemuksesta vireille tulevista muista kuin markkinaoikeudellisista asioista peritään vuoden 2019 alusta lukien hakemusmaksua 260 euroa. Muutoksenhaussa markkinaoikeuden ratkaisemaan asiaan korkeimmassa oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa maksu on samansuuruinen ja määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin markkinaoikeudessa. Maksuvelvollinen on asian vireillepanija tai hänen sijaansa tullut.
Markkinaoikeus
Erityistuomioistuin (aikaisemmin Kilpailuneuvosto), joka ensiasteena käsittelee julkisia hankintoja koskevia asioita. Asian voi saattaa markkinaoikeuteen hakemuksellaan alalla toimiva yrittäjä, joka on osallistunut tarjouskilpailuun tai jonka osallistuminen tarjouskilpailuun on estynyt hankintayksiköstä johtuvasta syystä taikka eräät viranomaiset. Markkinaoikeuden ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
Muutoksenhakukeinot
Hankinnoissa valtion viranomaisen hankintapäätöksiin muutosta voidaan hakea joko hankintasäännösten perusteella markkinaoikeuteen jätetyllä hakemuksella tai hallintolainkäyttölain mukaisella perusteella hallintooikeuteen jätetyllä hallintovalituksella. Kun kyse on kunnallisen toimielimen tai viranhaltijan hankintapäätöksestä, muutosta voidaan hakea kunnallislain perusteella kunnallisella oikaisuvaatimuksella tai kunnallisvalituksella sekä hankintasäännösten perusteella markkinaoikeuteen jätetyllä hakemuksella. Ks. oikeusturvakeinot.
Määräraha
Yhteen tai useampaan käyttötarkoitukseen osoitettu rahasumma. Määrärahoja on erityyppisiä (kiinteä-, arvio-, siirto-, ehdollinen ja jakamaton määräraha). Määrärahan käyttötarkoitus ilmaistaan joko sanallisesti tai momentin numerotunnuksella.
Määrärahanjakopäätös, Määrärahapäätös
Valtion talousarvion toimeenpanoon kuuluva päätös hallinnonalan tai tiliviraston määrärahojen osoittamisesta käyttäjille tai käyttöalueille.
Määrärahat
Valtion talousarvion osa, jossa esitetään eduskunnan varainhoitovuodeksi l. kalenterivuodeksi eri tarkoituksiin myöntämät rahamäärät.
Neuvottelumenettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö ottaa yhteyden hankintailmoituksen perusteella valitsemiinsa toimittajiin ja neuvottelee hankinnan ehdoista yleensä vähintään kolmen toimittajan kanssa. Neuvottelumenettelyn käyttö on rajattu vain nimenomaisesti säädettyihin tilanteisiin.
Oikaisuvaatimus
Kuntalain mukainen ensiasteen muutoksenhakukeino kunnanhallituksen, lautakunnan ja niiden alaisten viranomaisten tekemien hankintapäätösten oikaisemiseen. Kunnallisasioissa oikaisuvaatimusta voidaan käyttää myös niissä tapauksissa, joita ei voi saattaa käsiteltäväksi markkinaoikeuteen. Oikaisuvaatimus ei jatka markkinaoikeuteen tehtävän hakemuksen määräaikaa.
Oikeusturvakeinot
Keinot, joilla hankinnassa mukana ollut tai alalla toimiva muu yrittäjä voi saattaa asian markkinaoikeuden ja edelleen korkeimman hallintooikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Asianosainen voi edelleen tehdä hallintolainkäyttölain perusteella hallintovalituksen valtion hankintayksikön päätöksestä tai kunnallislain nojalla oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen kunnallissektorin tekemästä päätöksestä. Lisäksi hankintayksikön menettelystä on mahdollista kannella EU:n komissiolle, joka voi käynnistää rikkomusmenettelyn jäsenvaltiota vastaan. Komissio voi nostaa jäsenvaltiota vastaan kanteen EY:n tuomioistuimessa. Tarjoaja tai ehdokas voi nostaa vahingonkorvauskanteen hankintayksikköä vastaan esimerkiksi sen perusteella, ettei tuomittu hyvitysmaksu kata kaikkea tarjoajalle tai ehdokkaalle virheellisestä menettelystä aiheutunutta vahinkoa. Vahingonkorvauskanteen nostaminen ei edellytä asian käsittelyä markkinaoikeudessa.
Ominaisuus
Tunnusomainen piirre, joita voidaan luokitella seuraavasti: fyysiset ominaisuudet (esim. mekaaninen, sähköinen), aistein havaittavissa olevat ominaisuudet (esim. hajuun, makuun liittyvät), käyttäytymiseen liittyvät ominaisuudet (esim. kohteliaisuus), aikaan liittyvät (esim. täsmällisyys, luotettavuus, saatavuus), ergonomiset ominaisuudet ja toiminnalliset ominaisuudet (esim. maksiminopeus)
Optio
Sopimukseen perustuva lisähankintaoikeus, jonka perusteella hankintayksikkö voi jatkaa sopimuskautta ja solmia lisäsopimuksen varsinaisessa sopimuksessa määritellyin ehdoin ilman tarjouskilpailua. Optioon perustuva suorahankinta on mahdollinen vain, jos optioehto on kilpailutettu ja option arvo on huomioitu hankinnan ennakoidun arvon laskennassa.
Osallistumishakemus
Rajoitettua tai neuvottelumenettelyä taikka kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevan ilmoituksen perusteella tehty ilmoitus osallistumishalukkuudesta hankintamenettelyyn.
Pakollinen odotusaika
Aika, joka hankintayksikön on odotettava, ennen kuin hankintasopimus voidaan tehdä, joka muodostuu hankintapäätöksen tiedoksisaantiaikaa koskevasta 7 päivästä ja 21 päivän odotusajasta (sisältää 14 päivää valitusaikaa ja 7 päivää markkinaoikeuden reagointiaikaa).
Palveluhankintasopimus
Palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan henkisiä suorituksia tai muita palveluja, jotka eivät kuulu tavarahankinta-, urakka- tai kiinteistöhankintasopimusten piiriin. Hankintasopimus, jonka tarkoituksena on sekä tuotteiden/ rakennustöiden että palveluiden hankkiminen, katsotaan palveluhankintasopimukseksi, jos siihen kuuluvien palvelujen arvo ylittää tuotteiden/ rakennustöiden arvon.
Pienhankinta
Hankinta, joka voidaan sen vähäisen arvon (alittaa kansallisen tai EU-kynnysarvon) vuoksi tehdä ilman tarjouskilpailua. Hankintalaki ei suoraan koske pienhankintoja, mutta ohjaa niitä. Ks. vähäinen hankinta.
Pilkkominen (hankinnan kielletty jakaminen säännösten kiertämiseksi)
Hankintakokonaisuuden jakaminen eriin, osittaminen tai laskeminen poikkeuksellisin menetelmin, jonka tarkoituksena välttää kynnysarvojen ylittymien ja EU- tai kansallinen kilpailutus, välttää tarjouskilpailutus hankinnan vähäisen arvon perusteella taikka kiertää hankinnan hyväksymisvaltuuksia tai ratkaisuoikeuksia.
Pisteiden antamisperusteet
Tarjousten vertailuperusteille etukäteen tarjouspyynnössä annetut pisteytysohjeet, joiden mukaan tarjouksen mukaisesta ratkaisuehdotuksesta annetaan pisteitä vertailussa.
Puitejärjestely
Yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa suunnitellun määrän osalta.
Puitesopimus
Sopimus, jonka hankintayksikkö tai yhteishankintayksikkö tekee yhden tai useamman toimittajan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista ehdoista. Puitesopimuksen sitovuus jonkin sovitun tai vähimmäismäärän ostamiseen voidaan määritellä hankintakohtaisesti. Puitesopimuksen tarkoituksena on hyödyntää volyymietuja, keskittää osaamista, alentaa hankinnan prosessikuluja, varmistaa tavaran tai palvelun saatavuus ja toimitusehdot sekä pyrkiä yhdenmukaistamaan tuotteistoa. Puitesopimusten kesto voi olla enintään neljä vuotta paitsi poikkeustapauksissa, joissa se on puitesopimuksen kohteen kannalta perusteltua. Rinnakkaisterminä esiintyvät yleissopimus tai vuosisopimus, mutta näissä sopimustyypeissä yleensä sovitaan yksityiskohtaisemmin mm. toimitusajoista, sisällöstä ja maksuista.
Rajoitettu menettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.
Rakennustyö
Tarkoitetaan urakka-asetuksen mukaan talonrakennus-, maa- ja vesirakennustöitä, näihin liittyviä korjaus- ja kunnossapitotöitä, sekä näihin verrattavaa työtä suunnitelmien edellyttämän työtuloksen aikaansaamiseksi tarvittavine hankintoineen.
Rakennusurakka
Rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden urakka, joka sellaisenaan riittää muodostamaan jonkin taloudellisen tai teknisen kokonaisuuden.
Rakennusurakkasopimus
Rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan rakennustyön tai rakennusurakan toteuttamista taikka niiden suunnittelua ja toteuttamista yhdessä tai hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla.
Reklamaatio
Ilmoitus, jossa myyjälle kerrotaan vastaanotetussa tavarassa, palvelussa, tai rakennustyössä havaitut virheet. Ilmoituksessa selvitetään miten toimitus on ollut virheellistä ja mitä vaatimuksia ostajalla on sen vuoksi. Ilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa ja kirjallisesti. Reklamaatio voi olla myös vaatimusten osalta yksilöimätön. Jos ei vielä tiedetä virheestä johtuvia seurauksia, reklamaatio on mahdollista (syytä) tehdä. Tällöin hankintayksikkö pidättää itsellään oikeuden esittää vaatimukset myöhemmin. Samalla toimittaja saa tiedon virheestä ja voi omalta osaltaan ryhtyä selvittämään tilannetta tai tekemään korjaavia toimenpiteitä.
Sidonta
Määrärahan sitomista kirjaamisperusteen mukaisesti tiettyyn käyttötarkoitukseen esim. tekemällä ao. varoja koskeva hankintapäätös.
Sisäinen tilaus
Hankintayksikön tilaus sen organisaatioon kuuluvalta yksiköltä (kuuluvat saman oikeushenkilön), joka on hankkinut tavaran tai palvelun joko tarjouskilpailun perusteella tai suorana hankintana taikka, joka itse tekee tuotteen tai palvelun tilaavalle yksikölle. Tällaista sisäistä tilausta ei tarvitse kilpailuttaa. Ks. myös in house.
Sitoumuksetta
Tarjouksessa oleva varauma, jonka mukaan toimittaja ei sitoudu tarjouksessa oleviin hintatietoihin, vaan ilmoittaa niiden olevan ainoastaan suuntaa antavia. Ennen tarjousten käsittelyä on toimittajan kanssa selvitettävä toimittajaa sitova hinta ja muut hankintaehdot, mikäli tarjousta ei suoraan hylätä.
Sitoumusperuste
Kirjaamisperuste, jonka mukaan tulo tai meno kohdistetaan sille vuodelle, jona niitä koskeva yksilöity sitoumus tehdään.
Sopimusehdot
Hankinnasta tehtävässä sopimuksessa tai tilauksessa ostajan ja toimittajan suhteen yksityiskohdat määrittelevät ehdot. Julkisissa hankinnoissa oikeustoimilain (OikTL 228/29) ja kauppalain (KL 355/87) määräyksiä täydentävät ja täsmentävät esim. julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (kts, esim JYSE, JYSE 2014 palvelut, JYSE 2014 tavarat) ja lisäksi sopimukseen kirjatut erillisehdot, JIT 2018-ehdot taikka muut valitut vakioehdot.
Soveltuvuus
Soveltuvuus on yläkäsite, joka pitää sisällään niin tarjoajan tai ehdokkaan kelpoisuuden että kyvykkyyden. Soveltuvuuden tarkistamisen pitää sisällään tarjoajien tai ehdokkaiden kelpoisuudelle ja kyvykkyydelle hankintakohtaisesti asetetun vähimmäisvaatimuksen täyttymisen selvittäminen tarjousasiakirjoissa esitetyn selvityksen perusteella. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa täydentämään antamiaan asiakirjoja.
Standardi
Tunnustetun standardisointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymää teknistä määrittelyä, joka on julkaistu standardina ja, jonka noudattaminen ei ole pakollista. Standardi voi olla kansainvälinen, eurooppalainen tai kansallinen.
Suhteellinen painotus
Hankintalain mukaan on EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta ilmoitettava vertailuperusteiden suhteellinen painotus eli painoarvoprosentit jo hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Jos suhteellisen painotuksen ilmoittaminen ei ole mahdollista perustellusta syystä, on vertailuperusteet ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.
Suhteellisuus
Tarkoittaa hankinnoissa, että hankintaa koskevien vaatimusten tai ehdokkaalta tai tarjoajalta edellytettävien toimien tai selvitysten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kokoon ja luonteeseen nähden.
Suorahankinta, Suora neuvottelumenettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn yhden tai useamman toimittajan ja neuvottelee sopimuksen ehdoista heidän kanssaan. Menettelyn käyttö on mahdollista vain erikseen säädetyillä perusteilla esimerkiksi silloin, kun avoimessa tai rajoitetussa hankintamenettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia, sopivia tarjouksia taikka ehdokashakemuksia, eikä alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja hankintamenettelyssä muuteta. Koska kyseessä on poikkeuksellinen hankintamuoto, sen käytön edellytyksiä tulkitaan ankarasti.
Suoriteperuste
Kirjaamisperuste, jonka mukaan tulo kuuluu sille vuodelle, jonka aikana sitä vastaava suorite luovutetaan, ja meno sille vuodelle, jonka aikana tuotannontekijä vastaanotetaan. Perustetta sovelletaan pääsääntöisesti maksullisen toiminnan tuloihin ja kulutusmenoihin.
Suunnittelukilpailu
Hankintamenettely, jolla hankintayksikkö voi hankkia esimerkiksi kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin, tekniseen suunnitteluun tai tietojenkäsittelyyn tarpeisiin suunnitelman, jonka suunnittelukilpailun tuomaristo valitsee kilpailulla. Suunnittelukilpailussa ehdotusten arviointi tapahtuu nimettömänä. Kilpailussa voidaan antaa palkintoja. Suunnittelukilpailun toimeenpanemisesta on julkaistava säädetty ilmoitus ja noudatettava lainsäädännön menettelytapavelvoitteita. Mm. suunnittelukilpailutuksen tuomariston kokoonpanolle ja päätöksenteolle on asetettu yleiset vaatimukset.
Syrjimättömyys
Tarkoittaa hankinnoissa, että kaikille tarjouskilpailuun mahdollisesti osallistuville tarjoajille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet sijaintipaikasta ja kansallisuudesta sekä muista hankintaan liittymättömistä seikoista riippumatta ja että hankintapäätöstä tehtäessä kaikkien tarjousten vertailussa noudatetaan samoja periaatteita ja ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita.
Sähköinen huutokauppa
Toistuva menettely, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja tai tarjouksen sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti ja joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen ja joka mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisen arviointimenetelmän pohjalta. Tietyt rakennusurakat ja henkisistä suorituksista koostuvat palveluhankinnat eivät voi olla sähköisen huutokaupan kohteena. Euroopan komission on julkaissut tulkinta-asiakirjan, jolla täsmennetään mm. sähköisellä huutokaupalla toteutettavalle hankinnalle asetettavia edellytyksiä (Commission document SEC(2005) 959, 8.7.2005).
Taloudellinen toimija
Ilmaisuja "tavarantoimittaja", "urakoitsija" ja "palveluntoimittaja" käytetään kolmesta eri tyypistä taloudellisesta toimijasta, jotka ovat luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä ja jotka toimittavat tavaroita tai tarjoavat rakennus- tai työurakoita ja palveluja. Termi esiintyy erityisesti Eu-peräisissä teksteissä. Ks. toimittaja.
Tarjoaja
Toimittaja, joka on jättänyt tarjouksen.
Tarjoajien kyvykkyyden arviointi
Tarjoajien kyvykkyydelle hankintakohtaisesti asetetun vähimmäisvaatimuksen täyttymisen selvittäminen tarjousasiakirjoissa esitetyn selvityksen perusteella. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa täydentämään antamiaan asiakirjoja.
Tarjoajien kyvykkyyttä koskeva selvitys
Tarjoajien kyvykkyydelle hankintakohtaisesti asetetun vähimmäisvaatimuksen täyttymistä selvittävä asiakirja tai tarjousasiakirjoissa oleva tieto.
Tarjoajien kyvykkyyttä koskeva vähimmäisvaatimus
Tarjoajien kyvykkyydelle voidaan hankintakohtaisesti asettaa hankinnan kokoon ja laajuuteen suhteutettuja vähimmäisvaatimuksia, jotka voivat koskea mm. tarjoajien rahoituksellista tai taloudellista tilannetta, ammatillista pätevyyttä tai teknistä suorituskykyä. Näiden vaatimusten todentamiseksi tarjoajaa voidaan pyytää esittämään selvityksiä.
Tarjouksen hylkääminen
Hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouksen, mikäli se ei vastaa tarjouspyyntöä. Tarjous tulee hylätä, jos se saapuu tarjousajan jälkeen. Tarjoajien kelpoisuuden tarkastamisen yhteydessä tarjous tulee hylätä, mikäli tarjoajalta puuttuu taloudelliset tai tekniset edellytysten suoriutua sopimuksesta. Tarjoaja voidaan mm. hylätä, jos se on laiminlyönyt lakisääteisten yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttämisen, eikä ole päässyt sopimukseen ko. velvoitteiden täyttämisestä viranomaisten kanssa. Tarjous tulee hylätä, jos se ei tarjouspyynnön muodollisia vaatimuksia tai se on tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö voi hylätä kaikki tarjoukset, mikäli ne ylittävät määrärahat tai ovat sen arvion mukaan liian kalliita, eikä tämä ole katsottavissa tinkimiseksi. Hylkäämisestä ja sen perusteista tulee ilmoittaa tarjoajalle ja samalla toimittaa tälle hakemusosoitus.
Tarjous
Sopimukseen tähtäävä, ostajan hyväksyttäväksi tarkoitettu tavaroiden myymistä ja toimittamista tai palveluiden taikka urakoiden suorittamista koskeva ehdotus, joka sitoo tekijäänsä ilmoitetun määräajan ja jota tarjoaja ei voi enää peruuttaa sen jälkeen, kun ostaja on ottanut siitä selon.
Tarjouskilpailu, Tarjousten pyytäminen
Kilpailutilanteen luominen mahdollisten toimittajien välille pyytämällä heitä jättämään hankintaa koskevat tarjouksensa. Tarjouskilpailu toteutetaan pyytämällä tarjouksia riittävältä määrältä toimituskykyisiä toimittajia todellisen kilpailutilanteen luomiseksi. Voidaan toteuttaa myös julkaisemalla hankintaa koskeva hankintailmoitus kyseisestä hankintamenettelystä säädetyllä tavalla, esim. EU:n virallisen lehden TED-tietokannassa, Julkiset hankinnat -lehdessä, Julkiset Markkinat www-sivuilla, sanoma- tai aikakauslehdessä tai hankintayksikön kotisivuilla.
Tarjousmenettely
Yleisnimitys hankinnan kilpailuttamiselle tarjouksia pyytämällä.
Tarjouspyyntö
On ostajan laatima asiakirja, jossa määritellään hankinnan kohde ja sisältö, annetaan tarjouksen laatimista koskevat ohjeet sekä määritetään tarjoajan kyvykkyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset, hankittavaa tuotetta koskevat vaatimukset, hankinnan valinta- ja vertailuperusteet sekä muut hankintaa koskevat ehdot. Tarjouspyyntö on hankintailmoituksen ohella hankintaprosessin tärkein asiakirja.
Tarjouspyyntöasiakirjat
Laajassa hankinnassa tarjouspyynnön sisältävät ja/tai sitä täydentävät asiakirjat, joissa määritellään yksityiskohtaisesti hankinnan kohde (tekninen eritelmä, palvelukuvaus, urakkaohjelma ml. piirustukset, kaaviot, vastaanotto-ohjeet jne.), sopimusehdot (sopimusluonnos taikka vakiosopimusehdot ja hankintaa koskevat kaupalliset ehdot), tarjouksen laatiminen (tarjouslomake, hintalomake) jne. Tarjouspyyntöasiakirjat voivat olla maksullisia laajassa hankinnassa.
Tarjousten avaaminen
Jos hankintayksikön käytössä ei ole vaatimukset täyttävää sähköistä kilpailutustyökalua, on perinteisesti järjestetty tilaisuus, jossa määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset avataan samanaikaisesti. Avauksen suorittavat hankintayksikön määräämät henkilöt, mieluiten sellaiset, jotka eivät osallistu tarjousten hankintapäätöksen tekemiseen. Avaustilaisuudesta laaditaan pöytäkirja. Ks. avauspöytäkirja.
Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen
Tarjotulle tavaralle tai palvelulle hankintakohtaisesti asetettujen ehdottomien vaatimusten täyttymisen tarkistaminen tarjousasiakirjoissa esitetyn selvityksen perusteella.
Tarjousten vastaanottaminen
Hankintayksikkö ilmoittaa tarjouspyynnössä, minne ja missä ajassa tarjoukset tulee toimittaa ja miten ne tulee toimittaa. Yleensä vastaanottajana toimii yksikön kirjaamo. Tarjoukset toimitetaan yleensä joko kirjallisesti/ sähköisesti tai henkilökohtaisesti/lähetin välityksellä. Vastaanotettuihin tarjouksiin merkitään saapumisajankohta.
Tarjousten vertailu
Vaihe, jossa niitä tarjouksia, jotka ovat läpäisseet tarjoajien kelpoisuuden ja kyvykkyyden arvioinnin sekä tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkastamisen, vertaillaan siten, että ensin kutakin tarjousta arvioidaan hankintailmoituksessa ja/tai tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti vertaamalla hintoja taikka mainittujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden osalta ja sitten tarjouksia verrataan keskenään. Vertailu voidaan toteuttaa joko sanallisesti, jos vertailuperusteita ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen tai niille ei ole annettu suhteellista painotusta hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä tai käyttämällä painoarvoja tai painotettua pisteytystä, jos tällainen oli ilmoitettu. Uuden hankintalain perusteella vertailuperusteiden suhteelliset painoarvot tulee ilmoittaa tarjouspyynnössä.
Tasapuolisuus
Toimittajien ja tarjousten yhtäläinen, objektiivinen kohtelu.
Tavarahankintasopimus
Tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraaminen tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankintasopimuksen mukaiseen hankintaan voi lisäksi kuulua kokoamis-, asennus- ja huoltotyötä.
Tekninen eritelmä, Tekninen spesifikaatio
Tarjottavan tavaran, palvelun tai materiaalin ominaisuudet määrittelevä tai sisältävä luettelo tai erillinen asiakirja. Sitä ei saa laatia siten, että se suosii tai karsii tiettyjä tarjoajia - teknisessä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa taikka viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tyyppiin, alkuperään tai tuotantoon siten, että viittaus on suosiva tai syrjivä. Tekninen eritelmä voidaan laatia viittaamalla osin standardeihin tai muihin teknisiin määrittelyihin ja osittain suorituskykyä ja toiminnallisia ominaisuuksia koskeviin vaatimuksiin. Ks. myös tekninen määrittely. Ainoastaan poikkeuksellisessa tapauksessa, kun hankintasopimuksen kohdetta ei voida kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi muulla tavoin, on mahdollista viitata esim. valmistajaan tai merkkiin. Tällöin viittaukseen on aina liitettävä ilmaisu "tai vastaava". Ks. myös tekninen määrittely.
Tekninen määrittely
Teknisellä määrittelyllä tarkoitetaan eurooppalaista standardia, eurooppalaista teknistä hyväksyntää, virallista teknistä määrittelyä, kansainvälistä standardia, teknistä viitettä, kansallista standardia, kansallista teknistä hyväksyntää tai muuta kansallista asiakirjaa, joka liittyy suunnitteluun, laskentaan, työn suoritukseen tai tuotteen käyttöön. Virallisella teknisellä määrittelyllä tarkoitetaan teknistä määrittelyä, joka on jäsenvaltioiden tunnustama ja joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Käsite korvannut/korvaamassa käsitteen "Eurooppalaiset eritelmät".
Tekninen vaatimus
Tarjottavan tavaran, palvelun tai materiaalin teknisiä ominaisuuksia koskeva tarve tai odotus, joka voi olla erityisesti mainittu tai yleisesti edellytetty. Vaatimuksen pakollisuus, ehdottomuus tulee tuoda esille joko määrittämällä, että vaatimus on ehdoton tai käyttämällä muotoa "on oltava, tulee täyttää".
Tekninen viite
Mitä tahansa muuta eurooppalaisen standardisointielimen markkinoiden tarpeet huomioivien menettelyjen mukaisesti laatimaa teknistä määrittelyä kuin virallista standardia. Ks. tekninen määrittely.
Tiedot rahoituksellista ja taloudellisesta tilanteesta
Hankintayksikkö voi asettaa tarjoajan kelpoisuudelle/kyvykkyydelle vähimmäis- eli minimivaatimuksia, joiden on täytyttävä, jotta tarjous voidaan hyväksyä tarjousten vertailuun. Tarjouspyynnössä tai ilmoituksessa on mainittava, mitä selvityksiä tai asiakirjoja tarjoajan on toimitettava todentaakseen hankintayksikön asettamien vähimmäisvaatimusten täyttymisen. Asiaa arvioitaessa on tarjoajien tasapuoliseen kohteluun kiinnitettävä eritystä huomiota. Taloudelliseen tilanteeseen liittyvän vähimmäisvaatimuksen täyttymistä voidaan todentaa mm. pankkien lausunnoilla ja tillinpäätösasiakirjoilla tai muilla selvityksillä. Myös muita selvityksiä kuin asetuksessa mainittuja voidaan pyytää esittämään. Tiedot teknisestä suorituskyvystä ja ammatillisesta pätevyydestä Tarjoajan teknisen suorituskyvyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyvän vähimmäisvaatimuksen täyttymistä voidaan todentaa esim. referenssiluettelolla, tavaraa koskevilla näytteillä tai selvityksellä laadunvarmistusjärjestelmästä. Teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien selvitysten luettelo on tyhjentävä.
Tilaaja
Hankintatapahtumassa sopimuskumppani, joka on sitoutunut ostamaan sovitun palvelun, tavaratoimituksen tai urakan.
Tilaus
Tilaajaa sitova asiakirja, jolla tilaaja ilmoittaa hyväksytyn tarjouksen tehneelle toimittajalle hankintaa koskevat yksilöidyt tiedot eli tiedot tilattavasta tuotteista, määristä, hinnoista ja muista tilausehdoista.
Tilausvahvistus
Toimittajan ostajalle lähettämä asiakirja, jolla toimittaja vahvistaa toimittajan tarjouksesta poikkeavat ostajan tilauksen ehdot.
Tilausvaltuus
Eduskunnan valtion tulo- ja menoarviossa tietylle momentille myöntämä määräraha usealle peräkkäiselle vuodelle, minkä perusteella on oikeus tehdä hankintasopimuksia ja tilauksia tulevien vuosien määrärahaosuudesta siinä puitteissa, kuin ne eivät ylitä kullekin vuodelle rahoitussuunnitelmissa sovittuja euromääriä.
Tinkiminen
Julkisissa hankinnoissa hankintayksikkö ei saa harjoittaa tinkimistä. Esimerkiksi samasta identtisestä tarjouskohteesta ei saa järjestää uutta tarjouskierrosta, kun tarjoukset on aiemmin hylätty liian kalliina. Hintaa alentavat tai muuttavat keskustelut hankinnan aikana voidaan helposti tulkita kielletyksi tinkimiseksi, mikä vaarantaa hankintamenettelyn oikeellisuuden.
Toimeksiantaja
Taho, joka määrittää käyttäjän vaatimukset ja joka antaa toimeksiannon hankinnan toteuttavalle hankintayksikölle.
Toimintameno
Menolaji, jolla rahoitetaan viraston tai laitoksen toimintaa. Toimintamenomomentilla osoitetaan määräraha viraston tai laitoksen toiminnan aiheuttamiin kulutusmenoihin tai pitkävaikutteisiin tuotannontekijöiden hankintaan.
Toimittaja, Varsinainen toimittaja
Luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai julkinen taho taikka edellä mainittujen ryhmittymä, joka tarjoaa markkinoilla tavaroita, palveluja taikka rakennustöitä tai rakennusurakoita (esim. tuotteen tuottaja, jakelija, vähittäiskauppias tai myyjä tai palvelun tai informaation tuottaja, joka myy, vuokraa tai muulla siihen rinnastettavalla tavalla toimittaa tavaran, suorittaa palvelun tai urakoi työsuorituksen hankintasopimuksen perusteella). Ks. myös taloudellinen toimija.
Toimitusaika
Aika, jonka kuluessa toimittajan on toimitettava sovittu tavara tai palvelu tai toteutettava urakka.
Toimitusehto, Toimituslauseke
Ulkomaan kaupassa Incoterms (2000) -ehtojen mukainen ja kotimaan kaupassa Finnterms (2001) -ehtojen mukainen lauseke, jolla sovitaan sekä tavaran kuljetusvastuusta ja kuljetuskustannusten jaosta että vaaranvastuusta kuljetuksen aikana. Esim. toimitusehdossa NOL Helsinki FIN01, noudetaan Helsingissä, ostaja hankkii rahdinkuljettajan, vastaa kuljetuskustannuksista ja kantaa vastuun kuljetuksen aikana syntyneistä vahingoista siitä lähtien, kun tavara on siirretty tämän kuljetusvälineeseen.
Toissijaiset palvelut
Hankintadirektiivissä olevan luokittelun mukaiset palvelut, joita hankittaessa hankintadirektiivissä säädettyjä hankintamenettelyjä on noudatettava ainoastaan teknisten eritelmien ja jälki-ilmoituksen osalta. Toissijaisia palveluja ovat mm. sosiaali-, terveys-, koulutus- ja oikeudelliset palvelut. Ko. palvelut on luokiteltu yksityiskohtaisemmin CPV-nimikkeistössä.
Tuote
Prosessin tulos, joita ovat tavaratuotteet, palvelut, tietotuotteet ja prosessoidut materiaalit
Tuotenimikkeistö, Yhteinen hankintanimikkeistö
Julkisissa hankinnoissa käytettävät, hankinnan kohteena olevat tavarat tai palvelut määrittelevät tuotenimikkeistöt ovat kansainväliset tuoteluokitukset CPA (Classification of Products by Activity) ja CPV (Common Procurement Vocabulary). Hankintadirektiivin ja CPV-nimikkeistöä koskevan EU:n asetuksen mukaan julkisissa hankinnoissa käytetään CPV-nimikkeistöä. Lisäksi puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella on oma tuotenimikkeistö, PUMA -nimikkeistö ja kullakin toimittajilla on oma tuotenimikkeistönsä.
Urakka
Tilaajan ja urakoitsijan väliseen sopimukseen perustuva, sovittua hintaa tai veloitusperustetta vastaan, sovittuna ajankohtana toimitettava työntulos, joka yleensä sisältää sekä työsuorituksia että materiaalitoimituksia.
Urakkasopimus
Tilaajan ja urakoitsijan välinen allekirjoitettu asiakirja tietyn työntuloksen aikaansaamiseksi sovittua hintaa tai veloitusperustetta vastaan. Ks. rakennusurakka.
Urakoitsija
Tilaajan sopimuskumppani, joka on sitoutunut aikaansaamaan urakkasopimuksessa määritellyn työntuloksen.
Vaatimus
Tarve tai odotus, joka on erityisesti mainittu, yleisesti edellytetty tai pakollinen
Vaihtoehtojen esittäminen
Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksikkö voi hyväksyä tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Kielto esittää vaihtoehtoja on mainittava hankintailmoituksessa.
Vakuus, Takaus
Vakuus on luotonantajan (ennakkomaksun maksava hankintayksikkö) luotonottajalta (ennakkomaksun saava toimittaja) yleensä vaatima suoja tappioita (sitoumuksen/toimituksen sopimuksenmukainen suorittaminen) vastaan. Takaukseksi kutsutaan vakuutta, joka koostuu sitoumuksesta ottaa vastuu jonkun toisen velasta (esim. pankin muun rahoituslaitoksen hankintayksikölle antama toimittajan velvoitteen suorittamisesta koskeva sitoumus). Vakuus vapautetaan sopimusehtojen mukaisesti eli yleensä toimituksen tai sen osan tultua sopimuksen mukaisesti hyväksytysti suoritetuksi.
Valintaperuste
Hankintapäätöksen tekoperuste, joko voi olla joko kokonaistaloudellinen edullisuus tai halvin hinta.
Vapauttamisperuste (force majeure)
Sopimuksen täyttämisen estävä ja sopimuksen syntymisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota sopijapuolten ei ole ollut syytä ottaa huomioon sopimusta tehtäessä ja joka on sopijapuolista riippumaton, eikä sen estävä vaikutusta voida poistaa ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa (JYSE 11.1).
Varaus, varattu
Määrärahan varaamista tiettyyn käyttökohteeseen silloin, kun hankintapäätöstä ei vielä ole hyväksytty ja varoja ei siten ole vielä sidottu.
Vertailuperusteet, Vertailukriteerit
Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta on kaikki tarjousten vertailuperusteet ilmoitettava etukäteen yksityiskohtaisesti ja valinta on tehtävä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Vertailuperusteet ovat kriteereitä eli hinta- ja laatumääreitä, joita käytetään tarjousten vertailussa. Vertailuperusteita ovat mm. hinta, toimitusaika, valmistuspäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja hankinnan kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset. Laadulliset vertailuperusteet on ilmoitettava riittävän yksilöidysti, sillä esimerkiksi yksinään "laatu" sanan ilmoittaminen vertailuperusteeksi ei ole riittävän yksityiskohtainen.
Vertailupöytäkirja
Asiakirja, josta käy ilmi tarjousten vertailua koskevat tiedot sekä vertailun perustelut. Käytettäessä arviointiperusteiden suhteellista painotusta on erittäin tärkeää kirjata ylös painoarvokertoimen ja pisteiden lisäksi perustelut pisteiden antamiselle.
Viivästyssakko
Vakiosopimusehtojen, esim. JYSE:n perusteella (10.4) tai sopimuksen mukaan ostajalla oleva oikeus periä toimittajalta sopimussakkoa toimituksen viivästymisestä osoittamatta, että viivästyksestä on aiheutunut vahinkoa.
Virhe
Aiottuun tai määriteltyyn käyttöön liittyvän vaatimuksen täyttymättä jääminen.
Vuosisopimus
Sopimustyyppi, jossa sovitaan yhden toimittajan kanssa tietyn sopimuskauden aikana tapahtuvista toimitusten sisällöistä, toimitusajoista ja laskutuksesta. Käytetään esimerkiksi vähentämään usein toistuvien hankintojen yksittäistä kilpailuttamistarvetta - vuosivolyymi kilpailutetaan kerralla ja vuosisopimuksessa sovitaan hankinnan toimitusehdot. JIT 2007 Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän (VM039:00/2006) laatimat ja JHS -suosituksena hyväksyt julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdot, joita suositellaan käytettäväksi julkisessa hallinnossa tehtävien tietotekniikkatuotteiden ja -palveluiden hankintojen sopimusehtoina.
Vähäinen hankinta
Hankinta, jonka taloudellinen arvo on pieni. Vähäinen hankinta voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua (alittaa kansallisen kynnysarvon). Vähäisen hankinnan arvolle ei ole asetettu tarkkaa euromääräistä raja-arvoa.
Välimyyntivarauksin
Tarjouksessa oleva toimittajan esittämä varauma toimitusajan sitovuudelle, jonka tarkoituksena on pidättää toimittajalle oikeus myydä tarjouksen kohteena oleva tavara ensin ehtivälle ja toimittaa muille, kun varastoon saadaan lisää. Ennen tilauksen tekemistä on toimittajan kanssa selvitettävä sitova toimitusaika ja hinnat, ellei tarjousta suoraan hylätä tarjouspyyntöä vastaamattomana.
Yhteishankinta, Hankintarengas
Sopimus, joka koskee tavaran tai palvelun toimittamista useille eri hankintayksiköille/ käyttäjille tai jollekin hankintayksikölle muille käyttäjille tapahtuvaa edelleen jakelua varten. Yhteishankinta koskee yleensä tietyn kiinteän tavaramäärän tms. toimittamista ja eroaa siinä puitesopimuksesta, jollaisen käyttöä tosin usein myös kutsutaan yhteishankinnaksi.
Tällä sivustolla oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu oikeudelliseksi ohjeeksi tai neuvoksi. Sivustolla oleva aineisto esitetään sellaisena kuin se on ollut julkaisupäivänä, emmekä anna mitään takuuta aineiston oikeellisuudesta, ajankohtaisuudesta tai täydellisyydestä.