Tietoa julkisista hankinnoista

Tälle sivulle pyrimme keräämään monipuolista tietoa siitä, miten julkisten hankintojen markkinat toimivat ja mitä eri käsitteet tarkoittavat. Valitse Ctrl+F hakeaksesi tiettyä sanaa verkkosivulta.

Julkisten hankintojen sanastoa

Julkisten hankintojen sanastoa

Alihankkija
Varsinaisen tavaran- tai palveluntoimittajan kanssa sopimussuhteessa oleva osapuoli, joka toimittaa varsinaiselle toimittajalle tavaroita tai palveluita osaksi tämän toimitusta ostajalle (=tilaaja). Tarjouksessa on hankintayksikön pyynnöstä yksilöitävä mahdollisesti alihankintoina tai aliurakoina tehtävät toimitukset.

Asiakas
Organisaatio tai henkilö, joka vastaanottaa tuotteen.

Avauspöytäkirja
Yleensä tarjousten avaustilaisuudesta laadittava vanhan hankintalain mukainen asiakirja, johon kirjataan tilaisuuden perustietojen lisäksi tarjouskilpailua koskevat yleiset tiedot, pyydetyt ja/tai saapuneet tarjoukset ja myöhässä saapuneet tarjoukset. Mikäli käytetään sähköistä kilpailutustyökalua, ei tällaista erikseen tarvita koska tiedot löytyvät järjestelmästä (Ks. tarjousten avaaminen).

Avoimuus, Läpinäkyvyys
Tarkoittaa hankinnoissa, että hankinnan aloittamisesta ja tehdystä hankintapäätöksestä tiedotetaan riittävän laajasti esim. julkaisemalla hankintaa koskeva hankintailmoitus kilpailutilanteen aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi ja antamalla hankintapäätös asiamukaisesti tiedoksi.

Avoin menettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja sen ohella lähettää mahdollisesti tarjouspyyntöjä soveliaiksi katsomilleen toimittajille, ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen.

CPV-nimikkeistö
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2195/2002/EY mukainen viitenimikkeistö, jossa on yksityiskohtaisesti luokiteltu erilaiset tavarat, palvelut ja rakennustyöt. Hankintasäännöksissä käytetty luokittelu ensisijaisiin ja toissijaisiin palveluihin perustuu hankintadirektiivin liitteisiin II A ja B. Ks. Tuotenimikkeistö, yhteinen hankintanimikkeistö.

Direktiivi
EU:n sekundäärioikeutta, joka sitoo jäsenvaltioita vain asetetun tavoitteen osalta. Jäsenvaltiot voivat itse valita muodon ja keinot, joilla koko yhteisöä koskevat tavoitteet toteutetaan kansallisessa oikeusjärjestyksessä. Suomessa EU:n hankintadirektiivit on saatettu voimaan niiden sisältöä vastaavalla kansallisella lainsäädännöllä. Täytäntöönpanon määräajan päätyttyä direktiivit saavat kuitenkin täydet oikeusvaikutukset siinä mielessä, että kaikilla valtioelimillä on velvollisuus tulkita ja soveltaa kansallista oikeutta direktiivin mukaisella tavalla (yhteisön oikeuden mukainen tulkinta).

Dynaaminen hankintajärjestelmä
Täysin sähköinen hankintamenettely tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville hankinnoille. Hankintamenettely on rajoitetun kestonsa ajan avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville tarjoajille, jotka ovat esittäneet tarjouspyynnön mukaisen alustavan tarjouksen.

Ehdokas
Toimittaja, joka on ilmoittanut halukkuutensa osallistua rajoitettuun menettelyyn, neuvottelumenettelyyn taikka kilpailulliseen neuvottelumenettelyyn.

Ennakkoilmoitus
Kerran vuodessa julkaistava muun kuin ns. erityisaloilla toimivan hankintayksikön ilmoitus, jossa tiedotetaan kussakin tuoteryhmässä seuraavien 12 kuukauden aikana toteutettavaksi tulevista EU-kynnysarvon ylittävistä hankinnoista. Tarjousaikaa voidaan lyhentää hankinnoissa, joista on julkaistu ennakkoilmoitus.

Ennakkomaksu
Hankittavasta tavarasta, palvelusta tai rakennusurakasta sovittuna ajankohtana hankintasopimuksen allekirjoittamisen jälkeen tehtävä maksusuoritus ennen osasuorituksiin sidottuja maksueriä. Ennakkomaksu on sovittava osaksi lopullista kauppasummaa. Ennakkomaksulle on vaadittava riittävä vakuus.

Ensisijaiset palvelut
Hankintadirektiivissä olevan luokittelun mukaiset palvelut, joiden kynnysarvon ylittävät hankinnat on toteutettava säädettyjä hankintamenettelyjä käyttäen. Ensisijaisia palveluja ovat mm. huolto-, korjaus-, kuljetus-, teleliikenne-, rahoitus-, tietojenkäsittely-, suunnittelu-, kiinteistö- ja jätehuolto-, tutkimus- ja kehittämispalvelut. Ko. palvelut on luokiteltu yksityiskohtaisemmin CPV-nimikkeistössä.

Erityisala
Erityisaloilla tarkoitetaan vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen aloja, joita koskee oma erityisalojen hankintalaki.

EU-kynnysarvo
Rahamääräinen arvo, jonka ylittävä hankinta on suoritettava EU-kynnysarvon määrittelemien hankintamenettelyjen mukaisesti. Lasketaan hankinnan ennakoidusta arvosta ilman arvonlisäveroa. Nimenomaiset EU-kynnysarvot on määritelty valtion keskushallintoviranomaisten tavara- ja palveluhankinnoille, muiden kuten kuntien ja seurakuntienhankintayksiköiden tavara- ja palveluhankinnoille sekä rakennusurakoille ja käyttöoikeusurakoille. EU:n komissio tarkistaa EU-kynnysarvot kahden vuoden välein. EU-kynnysarvojen euromäärän Suomessa ilmoittaa kauppa- ja teollisuusministeriö.

Eurooppalainen tekninen hyväksyntä
Yhteisön jäsenvaltion nimeämän hyväksyntälaitoksen rakennustuotteelle antamaa myönteistä teknistä arviointia tuotteen sopivuudesta tarkoitettuun käyttöön.

GPA-sopimus
Vuoden 1979 alussa solmittu ja vuoden 1996 Suomessa voimaan tullut Maailman kauppajärjestön WTO:n sopimus julkisista hankinnoista (Government Procurement Agreement).

Hakemus
Kirjallinen asiakirja, jolla julkista hankintaa koskevaan hankintapäätökseen tyytymätön voi saada asian vireille Markkinaoikeudessa. Asian voi saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi se, jota asia koskee sekä tietyissä tapauksissa eräät viranomaiset. Hakijana voi olla lähinnä alalla toimiva yrittäjä, joka on osallistunut tarjouskilpailuun tai jonka osallistuminen tarjouskilpailuun on estynyt hankintayksiköstä johtuvasta syystä. Hakemus on toimitettava markkinaoikeudelle 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon tarjouskilpailua koskevasta ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Rinnakkaistermeinä esiintyy joskus myös valitus.

Hakemusosoitus
Kun hankintapäätös annetaan tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuville, tulee hankintapäätökseen liittää kirjallinen hakemusosoitus eli muutoksenhakuohje tarjoajan ja ehdokkaan oikeudesta saattaa hankinta markkinaoikeudenkäsiteltäväksi. Niissä hankinnoissa, jotka jäävät hankintasäännösten soveltamisalueen ulkopuolelle, hankintapäätökseen ei liitetä hakemusosoitusta markkinaoikeuteen. Hankintapäätöksen tiedoksi antaminen ja hakemusosoituksen liittäminen siihen on erityisen tärkeää siitä syystä, että hankintamenettelyä koskeva valitusaika alkaa kulua vasta siitä, kun hankintapäätös ja hakemusosoitus on saatettu tarjoajille tiedoksi. Hakemusosoituksen sisältö riippuu siitä, onko hankintayksikkönä valtiollinen vai kunnallinen hankintayksikkö.

Hanke
Monesta osatehtävästä koostuva kokonaisuus, joka on sisällöltään ja tavoitteiltaan täsmennetty sekä aikataulultaan rajattu.

Hankesuunnitelma
Sisältää hankkeen määrittämisen ja alustavat tiedot ja laskelmat toteutettavasta kokonaisuudesta. Hankesuunnitelma tarvitaan yleensä hankkeen esittelemiseksi budjetointia varten päättävälle elimelle.

Hankinnan arvo
Tavaran, palvelun, työsuorituksen taikka urakan kokonaisarvo sisältäen kuljetuskustannuksilla ym. ostajan suoritettavaksi tulevilla välittömillä kuluilla. Hankinnan arvon mukaan määräytyy mm. hankinnassa noudatettava hankintamenettely. Tavara- tai palveluhankintasopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on sopimuksen arvonlisäveroton kokonaisarvo tai toimittajalle maksettava kokonaiskorvaus. Sopimuksen ennakoidun arvon määrittämisessä on myös otettava huomioon sopimukseen mahdollisesti sisältyvät optio- ja pidennysehdot.

Hankinnan jakaminen
Hankinnan jakaminen osiin hankintasäännösten kiertämisen tarkoituksessa (esim. kynnysarvorajojen alittamiseksi) on kiellettyä. Kielto koskee niin hankinnan jakamista osiin, hankinnan ennakoidun arvon laskemista poikkeuksellisin menetelmin kuin eri kynnysarvon omaavien hankintojen yhdistämistä toisiinsa, kun sen tarkoitus on lainsäädännön kiertäminen. Hankinta on mahdollista jakaa osiin, jos se perustuu todellisiin ja todennettaviin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin esimerkiksi taloudellisen tai teknisen riskin jakamisen tai kilpailuolosuhteiden huomioimiseen. Sen sijaa ilman kilpailuttamista lyhyen ajan sisällä tapahtuva samanlaisten tuotteiden hankinta tulkitaan helposti hankinnan kielletyksi jakamiseksi. Hankinta on mahdollista jakaa eriin tai osiin, jos kukin erä tai osa hankitaan hankintasäännösten menettelytapojen mukaisesti. Ks. myös Pilkkominen.

Hankinta
Tavaroiden ja palvelujen ostamista, vuokraamista tai siihen rinnastettavaa toimintaa sekä urakalla teettämistä.

Hankintailmoitus
Hankinnan aloittamisesta julkaistava ilmoitus, joka sisältää keskeiset tiedot hankinnasta. EU-kynnysarvot ylittävästä hankinnasta on säädetty julkaistavaksi hankintailmoitus tarjousten tekemiseksi avoimessa menettelyssä tai osallistumishakemusten jättämiseksi rajoitetussa, neuvottelumenettelyssä tai kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä. Uuden hankintalain perusteella myös EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa on julkaistava hankintailmoitus hankinnan ylittäessä kansallisen kynnysarvon. Jos hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitetyt tiedot ovat ristiriitaiset, ratkaisee hankintailmoituksessa oleva teksti.

Hankintamenettely
Menettely, jonka mukaisesti julkinen hankinta aloitetaan ja toteutetaan ja jonka puitteissa mahdolliset toimittajat voivat jättää tarjouksensa (esim. avoin-, rajoitettu -, neuvottelu- ja kilpailullinen neuvottelumenettely).

Hankintaperiaatteet
Hankinnoissa noudatettavat periaatteet: avoimuus, kilpailun aikaansaaminen, toimittajien tasapuolinen, luottamuksellinen ja syrjimätön kohtelu ja suhteellisuus.

Hankintapäätöksen tiedoksianto
Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintapäätös on annettava tiedoksi tarjouskilpailuun osallistuneelle tai tarjouskilpailusta hylätylle. Myös hankinnan keskeyttämispäätös on annettava tiedoksi.

Hankintapäätöksen valintaperusteet
Tarjousten vertailussa käytettävät perusteet, joina voivat voimassaolevan lainsäädännön mukaan olla joko halvin hinta tai kokonaistaloudellinen edullisuus. Jälkimmäisessä tapauksessa on vertailussa huomioon otettavat tekijät eli vertailuperusteet ilmoitettava hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä.

Hankintapäätös
Tarjousten ja neuvotteluhankinnassa neuvottelujen perusteella tehty päätös halvimmaksi tai kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi arvioidun tarjouksen valitsemisesta. Oikeus hankintapäätöksen tekemiseen on usein porrastettu hankinnan arvon mukaan, jolloin arvoltaan suurimmat ja tärkeimmät hankinnat menevät valtionhallinnossa esim. ministerin tai viraston johtoryhmän ja kunnallishallinnossa lautakunnan tai kunnanhallituksen ratkaistavaksi. Hankintapäätös on hallinnollinen päätös, joka tehdään esittelystä.

Hankintasopimus
Tarkoittaa kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai useamman tarjoajan ja yhden tai useamman hankintayksikön välillä ja, jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan. Hankintasopimuksen tulee olla kirjallinen. Tarjouspyyntöön on syytä liittää keskeisimmät hankintasopimukseen otettavat sopimusehdot tai mahdollisimman täydellinen sopimusluonnos.

Hankintastrategia
Organisaation hankintatoimen toteutusta ja organisointia linjaava ja sitouttava asiakirja.

Hankintasuunnitelma
Määrittelee sovitulla tarkkuudella, mitä ao. vuonna ko. yksikössä suunnitellaan ostettavaksi. Tehdään osana varainkäyttösuunnitelmaa. Yksittäisestä merkittävästä tavarahankinnasta voidaan laatia erillinen hanke-/hankintasuunnitelma, johon sisältyy myös hankittavien tavaroiden erittelyt (tekniset eritelmät ja vastaanottovaatimukset ym.). Rakennusprojekteissa tätä vastaa rakennussuunnitelma.

Hankintatoiminta
Tavaroiden, palvelujen ja työsuoritusten ostotoiminta kaikkine siihen kuuluvine tehtävineen.

Hankintavastuuyksikkö
Hankintayksikkö, joka on vastuussa tiettyjen tuoteryhmien osalta vuosija/ tai puitesopimusten tekemisestä.

Hankintayksikkö
Julkisen hankinnan toteuttava viranomainen tai muu hankintasäännösten mukaan hankintalainsäädännön noudattamiseen velvoitettu yksikkö.

Hinnanmuutosperuste
Peruste, johon tilauksen hinta on sidottu ja jonka muutoksia vastaavasti tilauksen hintaa tarkistetaan. Yleensä asetetaan tietty vähimmäismuutoksen arvo, esim. vähintään +/- 2 %, jotta muutos huomioidaan. Voi olla indeksimuutoksiin tai valuuttakurssimuutoksiin perustuva lauseke. Edellyttää perusluvun ja tarkistuspäivän sopimista. Kotimaisessa hankinnassa indeksiehdon käyttö ei ole kuitenkaan hyväksyttävää ilman valtiovarainministeriön lupaa. (Laki indeksiehdon käytön rajoittamista 1195/2000).

Hinnoittelurakenne
Rakenne, jolla tarjottavien tavaroiden, palvelujen tai urakan hinnat pyydetään erittelemään tarjouksessa, jotta tarjoukset olisivat keskenään vertailukelpoisia

Hylkäysperuste, Poissulkuperuste
Hankintaa koskevissa säädöksissä määritelty peruste, joka velvoittaa hankintayksikön jättämään toimittajan tarjousmenettelyn ulkopuolelle, jos ko. peruste koskee toimittajaa, mm. toimittaja on konkurssissa. Ks. tarjouksen hylkääminen.

Hyvitysmaksu
Markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan rangaistus- ja korvausluonteisen maksun sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä, jos hankinnasta on jo solmittu hankintasopimus. Maksuun suuruus määritetään tapauskohtaisesti.

Ilmoitusmenettely
Käsittää hankintaa koskevan ennakko- tai kausi-ilmoituksen, hankinnan aloittamisesta tiedottavan hankintailmoituksen ja hankintapäätöksestä tiedottavan jälki-ilmoituksen julkaisemisen sitä varten määrätyissä tiedotusvälineissä.

Ilmoitusvelvollisuus
Koskee kansalliset kynnysarvot ylittäviä hankintoja ja tarkoittaa hankitayksikön lakisääteistä velvoitetta ilmoittaa hankinnoistaan hankintailmoitukset.fi (HILMA) verkkosivuilla..

In house -hankinta, Sidosyksikköhankinta
Hankinnat, jotka hankintayksikkö tekee käyttämällä omaa organisaatiotaan tai erillistä yksikköä. In house hankinnassa ei sovelleta hankintalakia ja sen menettelysääntöjä. Oman organisaation käyttö katsotaan omaksi työksi, eikä tällainen hankinta kuulu hankintasäännösten soveltamisen piiriin. Tunnusomaista omana työnä tekemiselle on hankintayksikön valta vaikuttaa hankinnan toteuttajan toimintaan siltä puuttuvan itsenäisyyden vuoksi sekä toimeksiantoon liittyvät piirteet, joiden vuoksi se eroaa erillisten oikeushenkilöiden välillä tehdyistä hankintasopimuksista. Kun hankinnat tehdään muodollisesti erilliseltä yksiköltä, sidossuhdetta joudutaan arvioimaan hankintayksikön määräys- ja valvontavallan laajuuden sekä yksikön toiminnan kohdistumisen kannalta. Ensinnäkin hankintayksikön tulee valvoa yksikköä niin kuin se valvoo omia toimipaikkojaan. Valvonnan tulee olla tosiasiallista ja ehdotonta, joten yksikön omistussuhde ei voi esim. jakautua yksityisen ja julkisen toimijan välillä. Toiseksi yksikön tulee harjoittaa pääosaa toiminnastaan valvontavaltaa käyttävien hankintayksiköiden kanssa. Käytännössä tämä merkinnee, että yksikköä valvovalla/omistavalla hankintayksiköllä/ hankintayksiköillä on lähes yksinoikeus yksikön suorittamiin palveluihin, urakoihin tai tavarantuotantoon. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla sovellettavan 80/20 säännön on katsottu olevan muilla hankinta-alueilla lähinnä suuntaa antava, eikä siihen voi nojautua. In house -käsite perustuu yhteisön tuomioistuimen C-107/98 Teckal -tuomioon. Käsite on kehittyvä.

Julkiset hankinnat
Julkiset hankinnat ovat vastikkeellisia (raha tai muu vastike) kirjallisia sopimuksia, jotka on tehty toimittajan ja hankintalaissa mainitun hankintayksikön välillä ja joiden tarkoitus on irtaimen tai kiinteän omaisuuden, työsuoritusten, rakennusurakan taikka palveluiden hankinta julkisista varoista osittain tai kokonaan suoritettavaa maksua vastaan.

Julkisuus
Laissa viranomaisten toiminnan julkisuudesta on säädetty ohjeet viranomaisten asiakirjojen julkiseksi tulemiseksi, jotka määrittelevät mm. asiakirjojen julkiseksi tulemisen ajankohtaa ja salassapitoperusteita. (Ks. hankintojen osalta erityisesti Julkisuuslain 6, 7, 11 ja 24 §:t).

JYSE
Tarkoittaa julkisen sektorin käyttämiä vakiosopimusehtoja eli Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja, jotka on saatettu voimaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä (1417/93).

JYSE 2014 palvelut
Tarkoittaa julkisen sektorin palveluhankinnoissa käyttämiä vakiosopimusehtoja eli Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja, jotka on saatettu voimaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä.

JYSE 2014 tavarat
Tarkoittaa julkisen sektorin tavarahankinnoissa käyttämiä vakiosopimusehtoja eli Julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja, jotka on saatettu voimaan kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksellä.

Jälki-ilmoitus
Tehdystä EU-kynnysarvon ylittävästä hankintapäätöksestä säädetyssä määräajassa hankintasopimuksen tekemisestä julkaistava ilmoitus. Ilmoitus ei saa sisältää sellaisia tietoja, joiden julkaiseminen on kiellettyä.

Kansallinen kynnysarvo
Rahamääräinen arvo, joka uudessa hankintalaissa rajaa hankintasäännösten soveltamisaluetta ja tarjousmenettelyä. Lasketaan hankinnan ennakoidusta arvosta ilman arvonlisäveroa. Tavara- ja palveluhankinnoille sekä urakoille on määritelty oma kansallinen kynnysarvo. Kansallisen kynnysarvon alittavat hankinnat on rajattu hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle. Valtio ja kunnat sekä yksittäiset hankintayksiköt voivat toimivaltansa rajoissa kuitenkin hallinnollisilla määräyksillä ja ohjeilla kuten hankintaohjeilla sitovasti määritellä kynnysarvot alittavissa hankinnoissa sovellettavia menettelytapoja taikka käyttää soveltuvin osin mm. EU-kynnysarvot alittavissa hankinnoissa käytettävää tarjousmenettelyä. Kansallisen kynnysarvon ylittäviin mutta EU-kynnysarvon alittaviin hankintoihin sovelletaan kevennettyä tarjousmenettelyä.

Kelpoisuus
Tarjoajien tai ehdokkaiden soveltuvuuden arvioinnin osa-alue. Kelpoisuus tarkistetaan hankintasäännösten mainitsemien hylkäys- eli poissulkuperusteiden perusteella (mm. konkurssi, tiettyihin rikoksiin syyllistyminen). Kelpoisuus tarkistetaan ennen tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistamista. Ks. myös kyvykkyys.

Kiinteistöhankintasopimus
Kiinteistöhankintasopimuksen tarkoituksena on tontin, rakennuksen tai muun kiinteän omaisuuden osto, vuokraaminen tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä.

Kiinteä hinta
Tarjouksessa hinnat voidaan pyytää ilmoittamaan kiinteinä hintoina koko suunnitelluksi sopimuskaudeksi, jolloin tarjoajalle ei anneta oikeutta esittää hinnankorotuksia. Mikäli sopimuskausi on pitkä, ei kiinteiden hintojen käyttäminen ole aina taloudellisesti järkevää.

Kilpailullinen neuvottelumenettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankintaa koskevan hankintailmoituksen ja johon kaikki toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksymiensä ehdokkaiden kanssa ratkaisuehdotuksista, joihin pohjautuvaan tarjouspyyntöön hankintayksikkö pyytää ehdokkaita tekemään tarjouksensa. Menettely mahdollistaa hankinnan toteuttamiseen liittyvien keskustelujen käymisen ennen tarjousten pyytämistä. Menettelyä voidaan hyödyntää tilanteissa, jossa tarjouspyynnön laatiminen ennakolta on vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista.

Kokonaistaloudellinen edullisuus
Hankintapäätöksen peruste eli valintaperuste, jonka nojalla hankintapäätöksen teossa tulee huomioida hinnan lisäksi myös muita seikkoja. Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa käytettävät perusteet on määritettävä hankintakohtaisesti ja ilmoitettava joko hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintasäännösten perusteluissa mainittuja tarjousten vertailuperusteita ovat mm. hinta, toimitusaika, valmistuspäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja hankinnan kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset. Käytettävät perusteet tulee määritellä riittävän yksityiskohtaisesti. Ks. vertailuperusteet.

Kotiinkutsu
Puitesopimuksen perusteella hankintayksikkö voi tehdä kotiinkutsutilauksen suoraan ilman erillistä tarjouskilpailua puitesopimuksessa mainitulta toimittajalta noudattaen puitesopimuksessa sovittuja ehtoja. Kotiinkutsutilauksessa määritetään vain tilattava määrä ja muut vastaavat toimituskohtaiset tiedot.

Kulutusmeno
Menolaji, jonka välittömänä vastikkeena hankintayksikkö saa varainhoitovuonna käytettäviä tuotannontekijöitä kuten työtä, tavaroita ja palveluja.

Kynnysarvo
Rahamääräinen arvo, jonka ylittävä hankinta on suoritettava ao. kynnysarvon määrittelemien tarjousmenettelyjen mukaisesti. Ks. kansallinen kynnysarvo ja EU-kynnysarvo.

Kyvykkyys
Tarjoajien tai ehdokkaiden soveltuvuuden arvioinnin osa-alue. Kyvykkyys tarkistetaan tarjouspyynnössä asetettujen vähimmäisvaatimusten ja vertailuperusteiden perusteella. Esimerkiksi tarjoajan tai ehdokkaan taloudelliselle ja tekniselle kyvykkyydelle voidaan asettaa tietty vähimmäisvaatimus, minkä arvioimiseksi pyydetään erillinen selvitys. Kyvykkyys tarkistetaan ennen tarjousten tarjouspyynnönmukaisuuden tarkistamista. Kyvykkyyttä on käytetty myös ilmaisemaan laatua mm. tietojärjestelmähankinnoissa. Ks. myös kelpoisuus, joka soveltuvuuden tarkistamisen toinen osa-alue.

Käsittelypöytäkirja
Tarjousten erillisistä käsittelytilaisuuksista laadittava pöytäkirja. Jos käsittely tapahtuu avaustilaisuudessa, voi olla avauspöytäkirjan kanssa yhteinen. Käsittelypöytäkirjaan kirjataan mm. hylätyt tarjoukset.

Käyttö, Käytetty
Määrärahoja koskeva käsite, jolla tarkoitetaan kassaperusteen mukaista varojen maksamista.

Käyttöoikeusurakka
Käyttöoikeusurakalla tarkoitetaan muuten samanlaista sopimusta kuin rakennusurakkaa koskeva sopimusta, paitsi että toteutettavan rakennustyön vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä.

Käyttövuosi
Valtion tulo- ja menoarviossa myönnetylle määrärahalle määritellyt vuodet, joiden aikana ko. määräraha on käytettävä.

Laatu
Se, missä määrin luontaiset ominaisuudet täyttävät vaatimukset.

Leasing -vuokraaminen
Tavaran, esim. koneen tai laitteen vuokrausmuoto. Vuokrakauden aikana tavaran voi omistaa ja vuokraajana voi toimia toimittaja tai erillinen rahoitusyhtiö. Vuokra-ajan päätyttyä tavara palaa vuokraajalle, ellei vuokrausta jatketa. Vuokraajalla saattaa olla myös oikeus lunastaa se itselleen leasing-sopimuksessa määritellyin ehdoin.

Maksuehto
Lauseke, joka ilmoittaa kuinka monen päivän kuluessa lasku on maksettava määriteltyjen edellytysten täyttyessä. Edellytykset määritellään sopimusehdoissa, esim. JYSE -ehdoissa aika lasketaan siitä, kun lasku on saapunut ja tavara on vastaanotettu (JYSE 5.1), esim. 30 pv netto.

Markkinaoikeuden määräämät seuraamukset
Markkinaoikeus voi poistaa kokonaan tai osittain tehdyn päätöksen, kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankinta-asiakirjassa olevaa kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä, velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä tai määrätä maksamaan hyvitysmaksua sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksut
Markkinaoikeudessa perittävät oikeudenkäyntimaksut määräytyvät 1.1.2019 voimaan tulevan tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan. Uusia maksuja peritään 1.1.2019 jälkeen vireille tulevista asioista. Riita-asian, muutoksenhakuasian ja muun lainkäyttöasian käsittelystä peritään markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksua 2.050 euroa. Jos markkinaoikeudessa käsiteltävässä julkisia hankintoja koskevassa asiassa hankinnan arvo on vähintään miljoona euroa, käsittelymaksu on 4.100 euroa. Jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, käsittelymaksu on 6.140 euroa. Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu markkinaoikeudessa on 510 euroa. Hankinta-asioissa peritään 2.050, 4.100 tai 6.140 euron sijasta 500 euron oikeudenkäyntimaksu, jos asia poistetaan käsittelystä antamatta pääasiassa ratkaisua, se jää tutkimatta tai se jää sillensä. Näin voi käydä esimerkiksi valituksen peruutuksen vuoksi. Markkinaoikeudessa hakemuksesta vireille tulevista muista kuin markkinaoikeudellisista asioista peritään vuoden 2019 alusta lukien hakemusmaksua 260 euroa. Muutoksenhaussa markkinaoikeuden ratkaisemaan asiaan korkeimmassa oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa maksu on samansuuruinen ja määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin markkinaoikeudessa. Maksuvelvollinen on asian vireillepanija tai hänen sijaansa tullut.

Markkinaoikeus
Erityistuomioistuin (aikaisemmin Kilpailuneuvosto), joka ensiasteena käsittelee julkisia hankintoja koskevia asioita. Asian voi saattaa markkinaoikeuteen hakemuksellaan alalla toimiva yrittäjä, joka on osallistunut tarjouskilpailuun tai jonka osallistuminen tarjouskilpailuun on estynyt hankintayksiköstä johtuvasta syystä taikka eräät viranomaiset. Markkinaoikeuden ratkaisuun voi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Muutoksenhakukeinot
Hankinnoissa valtion viranomaisen hankintapäätöksiin muutosta voidaan hakea joko hankintasäännösten perusteella markkinaoikeuteen jätetyllä hakemuksella tai hallintolainkäyttölain mukaisella perusteella hallintooikeuteen jätetyllä hallintovalituksella. Kun kyse on kunnallisen toimielimen tai viranhaltijan hankintapäätöksestä, muutosta voidaan hakea kunnallislain perusteella kunnallisella oikaisuvaatimuksella tai kunnallisvalituksella sekä hankintasäännösten perusteella markkinaoikeuteen jätetyllä hakemuksella. Ks. oikeusturvakeinot.

Määräraha
Yhteen tai useampaan käyttötarkoitukseen osoitettu rahasumma. Määrärahoja on erityyppisiä (kiinteä-, arvio-, siirto-, ehdollinen ja jakamaton määräraha). Määrärahan käyttötarkoitus ilmaistaan joko sanallisesti tai momentin numerotunnuksella.

Määrärahanjakopäätös, Määrärahapäätös
Valtion talousarvion toimeenpanoon kuuluva päätös hallinnonalan tai tiliviraston määrärahojen osoittamisesta käyttäjille tai käyttöalueille.

Määrärahat
Valtion talousarvion osa, jossa esitetään eduskunnan varainhoitovuodeksi l. kalenterivuodeksi eri tarkoituksiin myöntämät rahamäärät.

Neuvottelumenettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö ottaa yhteyden hankintailmoituksen perusteella valitsemiinsa toimittajiin ja neuvottelee hankinnan ehdoista yleensä vähintään kolmen toimittajan kanssa. Neuvottelumenettelyn käyttö on rajattu vain nimenomaisesti säädettyihin tilanteisiin.

Oikaisuvaatimus
Kuntalain mukainen ensiasteen muutoksenhakukeino kunnanhallituksen, lautakunnan ja niiden alaisten viranomaisten tekemien hankintapäätösten oikaisemiseen. Kunnallisasioissa oikaisuvaatimusta voidaan käyttää myös niissä tapauksissa, joita ei voi saattaa käsiteltäväksi markkinaoikeuteen. Oikaisuvaatimus ei jatka markkinaoikeuteen tehtävän hakemuksen määräaikaa.

Oikeusturvakeinot
Keinot, joilla hankinnassa mukana ollut tai alalla toimiva muu yrittäjä voi saattaa asian markkinaoikeuden ja edelleen korkeimman hallintooikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti. Asianosainen voi edelleen tehdä hallintolainkäyttölain perusteella hallintovalituksen valtion hankintayksikön päätöksestä tai kunnallislain nojalla oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen kunnallissektorin tekemästä päätöksestä. Lisäksi hankintayksikön menettelystä on mahdollista kannella EU:n komissiolle, joka voi käynnistää rikkomusmenettelyn jäsenvaltiota vastaan. Komissio voi nostaa jäsenvaltiota vastaan kanteen EY:n tuomioistuimessa. Tarjoaja tai ehdokas voi nostaa vahingonkorvauskanteen hankintayksikköä vastaan esimerkiksi sen perusteella, ettei tuomittu hyvitysmaksu kata kaikkea tarjoajalle tai ehdokkaalle virheellisestä menettelystä aiheutunutta vahinkoa. Vahingonkorvauskanteen nostaminen ei edellytä asian käsittelyä markkinaoikeudessa.

Ominaisuus
Tunnusomainen piirre, joita voidaan luokitella seuraavasti: fyysiset ominaisuudet (esim. mekaaninen, sähköinen), aistein havaittavissa olevat ominaisuudet (esim. hajuun, makuun liittyvät), käyttäytymiseen liittyvät ominaisuudet (esim. kohteliaisuus), aikaan liittyvät (esim. täsmällisyys, luotettavuus, saatavuus), ergonomiset ominaisuudet ja toiminnalliset ominaisuudet (esim. maksiminopeus)

Optio
Sopimukseen perustuva lisähankintaoikeus, jonka perusteella hankintayksikkö voi jatkaa sopimuskautta ja solmia lisäsopimuksen varsinaisessa sopimuksessa määritellyin ehdoin ilman tarjouskilpailua. Optioon perustuva suorahankinta on mahdollinen vain, jos optioehto on kilpailutettu ja option arvo on huomioitu hankinnan ennakoidun arvon laskennassa.

Osallistumishakemus
Rajoitettua tai neuvottelumenettelyä taikka kilpailullista neuvottelumenettelyä koskevan ilmoituksen perusteella tehty ilmoitus osallistumishalukkuudesta hankintamenettelyyn.

Pakollinen odotusaika
Aika, joka hankintayksikön on odotettava, ennen kuin hankintasopimus voidaan tehdä, joka muodostuu hankintapäätöksen tiedoksisaantiaikaa koskevasta 7 päivästä ja 21 päivän odotusajasta (sisältää 14 päivää valitusaikaa ja 7 päivää markkinaoikeuden reagointiaikaa).

Palveluhankintasopimus
Palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan henkisiä suorituksia tai muita palveluja, jotka eivät kuulu tavarahankinta-, urakka- tai kiinteistöhankintasopimusten piiriin. Hankintasopimus, jonka tarkoituksena on sekä tuotteiden/ rakennustöiden että palveluiden hankkiminen, katsotaan palveluhankintasopimukseksi, jos siihen kuuluvien palvelujen arvo ylittää tuotteiden/ rakennustöiden arvon.

Pienhankinta
Hankinta, joka voidaan sen vähäisen arvon (alittaa kansallisen tai EU-kynnysarvon) vuoksi tehdä ilman tarjouskilpailua. Hankintalaki ei suoraan koske pienhankintoja, mutta ohjaa niitä. Ks. vähäinen hankinta.

Pilkkominen (hankinnan kielletty jakaminen säännösten kiertämiseksi)
Hankintakokonaisuuden jakaminen eriin, osittaminen tai laskeminen poikkeuksellisin menetelmin, jonka tarkoituksena välttää kynnysarvojen ylittymien ja EU- tai kansallinen kilpailutus, välttää tarjouskilpailutus hankinnan vähäisen arvon perusteella taikka kiertää hankinnan hyväksymisvaltuuksia tai ratkaisuoikeuksia.

Pisteiden antamisperusteet
Tarjousten vertailuperusteille etukäteen tarjouspyynnössä annetut pisteytysohjeet, joiden mukaan tarjouksen mukaisesta ratkaisuehdotuksesta annetaan pisteitä vertailussa.

Puitejärjestely
Yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välinen sopimus, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot erityisesti hintojen ja tarvittaessa suunnitellun määrän osalta.

Puitesopimus
Sopimus, jonka hankintayksikkö tai yhteishankintayksikkö tekee yhden tai useamman toimittajan kanssa ja jossa sovitaan tietyn ajan kuluessa tehtäviin hankintoihin sovellettavista ehdoista. Puitesopimuksen sitovuus jonkin sovitun tai vähimmäismäärän ostamiseen voidaan määritellä hankintakohtaisesti. Puitesopimuksen tarkoituksena on hyödyntää volyymietuja, keskittää osaamista, alentaa hankinnan prosessikuluja, varmistaa tavaran tai palvelun saatavuus ja toimitusehdot sekä pyrkiä yhdenmukaistamaan tuotteistoa. Puitesopimusten kesto voi olla enintään neljä vuotta paitsi poikkeustapauksissa, joissa se on puitesopimuksen kohteen kannalta perusteltua. Rinnakkaisterminä esiintyvät yleissopimus tai vuosisopimus, mutta näissä sopimustyypeissä yleensä sovitaan yksityiskohtaisemmin mm. toimitusajoista, sisällöstä ja maksuista.

Rajoitettu menettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.

Rakennustyö
Tarkoitetaan urakka-asetuksen mukaan talonrakennus-, maa- ja vesirakennustöitä, näihin liittyviä korjaus- ja kunnossapitotöitä, sekä näihin verrattavaa työtä suunnitelmien edellyttämän työtuloksen aikaansaamiseksi tarvittavine hankintoineen.

Rakennusurakka
Rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden urakka, joka sellaisenaan riittää muodostamaan jonkin taloudellisen tai teknisen kokonaisuuden.

Rakennusurakkasopimus
Rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan rakennustyön tai rakennusurakan toteuttamista taikka niiden suunnittelua ja toteuttamista yhdessä tai hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla.

Reklamaatio
Ilmoitus, jossa myyjälle kerrotaan vastaanotetussa tavarassa, palvelussa, tai rakennustyössä havaitut virheet. Ilmoituksessa selvitetään miten toimitus on ollut virheellistä ja mitä vaatimuksia ostajalla on sen vuoksi. Ilmoitus on tehtävä kohtuullisessa ajassa ja kirjallisesti. Reklamaatio voi olla myös vaatimusten osalta yksilöimätön. Jos ei vielä tiedetä virheestä johtuvia seurauksia, reklamaatio on mahdollista (syytä) tehdä. Tällöin hankintayksikkö pidättää itsellään oikeuden esittää vaatimukset myöhemmin. Samalla toimittaja saa tiedon virheestä ja voi omalta osaltaan ryhtyä selvittämään tilannetta tai tekemään korjaavia toimenpiteitä.

Sidonta
Määrärahan sitomista kirjaamisperusteen mukaisesti tiettyyn käyttötarkoitukseen esim. tekemällä ao. varoja koskeva hankintapäätös.

Sisäinen tilaus
Hankintayksikön tilaus sen organisaatioon kuuluvalta yksiköltä (kuuluvat saman oikeushenkilön), joka on hankkinut tavaran tai palvelun joko tarjouskilpailun perusteella tai suorana hankintana taikka, joka itse tekee tuotteen tai palvelun tilaavalle yksikölle. Tällaista sisäistä tilausta ei tarvitse kilpailuttaa. Ks. myös in house.

Sitoumuksetta
Tarjouksessa oleva varauma, jonka mukaan toimittaja ei sitoudu tarjouksessa oleviin hintatietoihin, vaan ilmoittaa niiden olevan ainoastaan suuntaa antavia. Ennen tarjousten käsittelyä on toimittajan kanssa selvitettävä toimittajaa sitova hinta ja muut hankintaehdot, mikäli tarjousta ei suoraan hylätä.

Sitoumusperuste
Kirjaamisperuste, jonka mukaan tulo tai meno kohdistetaan sille vuodelle, jona niitä koskeva yksilöity sitoumus tehdään.

Sopimusehdot
Hankinnasta tehtävässä sopimuksessa tai tilauksessa ostajan ja toimittajan suhteen yksityiskohdat määrittelevät ehdot. Julkisissa hankinnoissa oikeustoimilain (OikTL 228/29) ja kauppalain (KL 355/87) määräyksiä täydentävät ja täsmentävät esim. julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (kts, esim JYSE, JYSE 2014 palvelut, JYSE 2014 tavarat) ja lisäksi sopimukseen kirjatut erillisehdot, JIT 2018-ehdot taikka muut valitut vakioehdot.

Soveltuvuus
Soveltuvuus on yläkäsite, joka pitää sisällään niin tarjoajan tai ehdokkaan kelpoisuuden että kyvykkyyden. Soveltuvuuden tarkistamisen pitää sisällään tarjoajien tai ehdokkaiden kelpoisuudelle ja kyvykkyydelle hankintakohtaisesti asetetun vähimmäisvaatimuksen täyttymisen selvittäminen tarjousasiakirjoissa esitetyn selvityksen perusteella. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa täydentämään antamiaan asiakirjoja.

Standardi
Tunnustetun standardisointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymää teknistä määrittelyä, joka on julkaistu standardina ja, jonka noudattaminen ei ole pakollista. Standardi voi olla kansainvälinen, eurooppalainen tai kansallinen.

Suhteellinen painotus
Hankintalain mukaan on EU-kynnysarvot ylittävien hankintojen osalta ilmoitettava vertailuperusteiden suhteellinen painotus eli painoarvoprosentit jo hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Jos suhteellisen painotuksen ilmoittaminen ei ole mahdollista perustellusta syystä, on vertailuperusteet ilmoitettava tärkeysjärjestyksessä.

Suhteellisuus
Tarkoittaa hankinnoissa, että hankintaa koskevien vaatimusten tai ehdokkaalta tai tarjoajalta edellytettävien toimien tai selvitysten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kokoon ja luonteeseen nähden.

Suorahankinta, Suora neuvottelumenettely
Hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisematta hankintailmoitusta valitsee menettelyyn yhden tai useamman toimittajan ja neuvottelee sopimuksen ehdoista heidän kanssaan. Menettelyn käyttö on mahdollista vain erikseen säädetyillä perusteilla esimerkiksi silloin, kun avoimessa tai rajoitetussa hankintamenettelyssä ei ole saatu lainkaan tarjouksia, sopivia tarjouksia taikka ehdokashakemuksia, eikä alkuperäisiä tarjouspyynnön ehtoja hankintamenettelyssä muuteta. Koska kyseessä on poikkeuksellinen hankintamuoto, sen käytön edellytyksiä tulkitaan ankarasti.

Suoriteperuste
Kirjaamisperuste, jonka mukaan tulo kuuluu sille vuodelle, jonka aikana sitä vastaava suorite luovutetaan, ja meno sille vuodelle, jonka aikana tuotannontekijä vastaanotetaan. Perustetta sovelletaan pääsääntöisesti maksullisen toiminnan tuloihin ja kulutusmenoihin.

Suunnittelukilpailu
Hankintamenettely, jolla hankintayksikkö voi hankkia esimerkiksi kaavoitukseen, kaupunkisuunnitteluun, arkkitehtuuriin, tekniseen suunnitteluun tai tietojenkäsittelyyn tarpeisiin suunnitelman, jonka suunnittelukilpailun tuomaristo valitsee kilpailulla. Suunnittelukilpailussa ehdotusten arviointi tapahtuu nimettömänä. Kilpailussa voidaan antaa palkintoja. Suunnittelukilpailun toimeenpanemisesta on julkaistava säädetty ilmoitus ja noudatettava lainsäädännön menettelytapavelvoitteita. Mm. suunnittelukilpailutuksen tuomariston kokoonpanolle ja päätöksenteolle on asetettu yleiset vaatimukset.

Syrjimättömyys
Tarkoittaa hankinnoissa, että kaikille tarjouskilpailuun mahdollisesti osallistuville tarjoajille annetaan yhtäläiset mahdollisuudet sijaintipaikasta ja kansallisuudesta sekä muista hankintaan liittymättömistä seikoista riippumatta ja että hankintapäätöstä tehtäessä kaikkien tarjousten vertailussa noudatetaan samoja periaatteita ja ennalta ilmoitettuja vertailuperusteita.

Sähköinen huutokauppa
Toistuva menettely, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja tai tarjouksen sisältämiä tiettyjä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti ja joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen ja joka mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisen arviointimenetelmän pohjalta. Tietyt rakennusurakat ja henkisistä suorituksista koostuvat palveluhankinnat eivät voi olla sähköisen huutokaupan kohteena. Euroopan komission on julkaissut tulkinta-asiakirjan, jolla täsmennetään mm. sähköisellä huutokaupalla toteutettavalle hankinnalle asetettavia edellytyksiä (Commission document SEC(2005) 959, 8.7.2005).

Taloudellinen toimija
Ilmaisuja "tavarantoimittaja", "urakoitsija" ja "palveluntoimittaja" käytetään kolmesta eri tyypistä taloudellisesta toimijasta, jotka ovat luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä ja jotka toimittavat tavaroita tai tarjoavat rakennus- tai työurakoita ja palveluja. Termi esiintyy erityisesti Eu-peräisissä teksteissä. Ks. toimittaja.

Tarjoaja
Toimittaja, joka on jättänyt tarjouksen.

Tarjoajien kyvykkyyden arviointi
Tarjoajien kyvykkyydelle hankintakohtaisesti asetetun vähimmäisvaatimuksen täyttymisen selvittäminen tarjousasiakirjoissa esitetyn selvityksen perusteella. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa täydentämään antamiaan asiakirjoja.

Tarjoajien kyvykkyyttä koskeva selvitys
Tarjoajien kyvykkyydelle hankintakohtaisesti asetetun vähimmäisvaatimuksen täyttymistä selvittävä asiakirja tai tarjousasiakirjoissa oleva tieto.

Tarjoajien kyvykkyyttä koskeva vähimmäisvaatimus
Tarjoajien kyvykkyydelle voidaan hankintakohtaisesti asettaa hankinnan kokoon ja laajuuteen suhteutettuja vähimmäisvaatimuksia, jotka voivat koskea mm. tarjoajien rahoituksellista tai taloudellista tilannetta, ammatillista pätevyyttä tai teknistä suorituskykyä. Näiden vaatimusten todentamiseksi tarjoajaa voidaan pyytää esittämään selvityksiä.

Tarjouksen hylkääminen
Hankintayksikkö on velvollinen hylkäämään tarjouksen, mikäli se ei vastaa tarjouspyyntöä. Tarjous tulee hylätä, jos se saapuu tarjousajan jälkeen. Tarjoajien kelpoisuuden tarkastamisen yhteydessä tarjous tulee hylätä, mikäli tarjoajalta puuttuu taloudelliset tai tekniset edellytysten suoriutua sopimuksesta. Tarjoaja voidaan mm. hylätä, jos se on laiminlyönyt lakisääteisten yhteiskunnallisten velvoitteiden täyttämisen, eikä ole päässyt sopimukseen ko. velvoitteiden täyttämisestä viranomaisten kanssa. Tarjous tulee hylätä, jos se ei tarjouspyynnön muodollisia vaatimuksia tai se on tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö voi hylätä kaikki tarjoukset, mikäli ne ylittävät määrärahat tai ovat sen arvion mukaan liian kalliita, eikä tämä ole katsottavissa tinkimiseksi. Hylkäämisestä ja sen perusteista tulee ilmoittaa tarjoajalle ja samalla toimittaa tälle hakemusosoitus.

Tarjous
Sopimukseen tähtäävä, ostajan hyväksyttäväksi tarkoitettu tavaroiden myymistä ja toimittamista tai palveluiden taikka urakoiden suorittamista koskeva ehdotus, joka sitoo tekijäänsä ilmoitetun määräajan ja jota tarjoaja ei voi enää peruuttaa sen jälkeen, kun ostaja on ottanut siitä selon.

Tarjouskilpailu, Tarjousten pyytäminen
Kilpailutilanteen luominen mahdollisten toimittajien välille pyytämällä heitä jättämään hankintaa koskevat tarjouksensa. Tarjouskilpailu toteutetaan pyytämällä tarjouksia riittävältä määrältä toimituskykyisiä toimittajia todellisen kilpailutilanteen luomiseksi. Voidaan toteuttaa myös julkaisemalla hankintaa koskeva hankintailmoitus kyseisestä hankintamenettelystä säädetyllä tavalla, esim. EU:n virallisen lehden TED-tietokannassa, Julkiset hankinnat -lehdessä, Julkiset Markkinat www-sivuilla, sanoma- tai aikakauslehdessä tai hankintayksikön kotisivuilla.

Tarjousmenettely
Yleisnimitys hankinnan kilpailuttamiselle tarjouksia pyytämällä.

Tarjouspyyntö
On ostajan laatima asiakirja, jossa määritellään hankinnan kohde ja sisältö, annetaan tarjouksen laatimista koskevat ohjeet sekä määritetään tarjoajan kyvykkyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset, hankittavaa tuotetta koskevat vaatimukset, hankinnan valinta- ja vertailuperusteet sekä muut hankintaa koskevat ehdot. Tarjouspyyntö on hankintailmoituksen ohella hankintaprosessin tärkein asiakirja.

Tarjouspyyntöasiakirjat
Laajassa hankinnassa tarjouspyynnön sisältävät ja/tai sitä täydentävät asiakirjat, joissa määritellään yksityiskohtaisesti hankinnan kohde (tekninen eritelmä, palvelukuvaus, urakkaohjelma ml. piirustukset, kaaviot, vastaanotto-ohjeet jne.), sopimusehdot (sopimusluonnos taikka vakiosopimusehdot ja hankintaa koskevat kaupalliset ehdot), tarjouksen laatiminen (tarjouslomake, hintalomake) jne. Tarjouspyyntöasiakirjat voivat olla maksullisia laajassa hankinnassa.

Tarjousten avaaminen
Jos hankintayksikön käytössä ei ole vaatimukset täyttävää sähköistä kilpailutustyökalua, on perinteisesti järjestetty tilaisuus, jossa määräaikaan mennessä saapuneet tarjoukset avataan samanaikaisesti. Avauksen suorittavat hankintayksikön määräämät henkilöt, mieluiten sellaiset, jotka eivät osallistu tarjousten hankintapäätöksen tekemiseen. Avaustilaisuudesta laaditaan pöytäkirja. Ks. avauspöytäkirja.

Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen
Tarjotulle tavaralle tai palvelulle hankintakohtaisesti asetettujen ehdottomien vaatimusten täyttymisen tarkistaminen tarjousasiakirjoissa esitetyn selvityksen perusteella.

Tarjousten vastaanottaminen
Hankintayksikkö ilmoittaa tarjouspyynnössä, minne ja missä ajassa tarjoukset tulee toimittaa ja miten ne tulee toimittaa. Yleensä vastaanottajana toimii yksikön kirjaamo. Tarjoukset toimitetaan yleensä joko kirjallisesti/ sähköisesti tai henkilökohtaisesti/lähetin välityksellä. Vastaanotettuihin tarjouksiin merkitään saapumisajankohta.

Tarjousten vertailu
Vaihe, jossa niitä tarjouksia, jotka ovat läpäisseet tarjoajien kelpoisuuden ja kyvykkyyden arvioinnin sekä tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkastamisen, vertaillaan siten, että ensin kutakin tarjousta arvioidaan hankintailmoituksessa ja/tai tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti vertaamalla hintoja taikka mainittujen kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden osalta ja sitten tarjouksia verrataan keskenään. Vertailu voidaan toteuttaa joko sanallisesti, jos vertailuperusteita ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen tai niille ei ole annettu suhteellista painotusta hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä tai käyttämällä painoarvoja tai painotettua pisteytystä, jos tällainen oli ilmoitettu. Uuden hankintalain perusteella vertailuperusteiden suhteelliset painoarvot tulee ilmoittaa tarjouspyynnössä.

Tasapuolisuus
Toimittajien ja tarjousten yhtäläinen, objektiivinen kohtelu.

Tavarahankintasopimus
Tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jonka tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraaminen tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä. Tavarahankintasopimuksen mukaiseen hankintaan voi lisäksi kuulua kokoamis-, asennus- ja huoltotyötä.

Tekninen eritelmä, Tekninen spesifikaatio
Tarjottavan tavaran, palvelun tai materiaalin ominaisuudet määrittelevä tai sisältävä luettelo tai erillinen asiakirja. Sitä ei saa laatia siten, että se suosii tai karsii tiettyjä tarjoajia - teknisessä eritelmissä ei saa mainita tiettyä valmistajaa taikka viitata tavaramerkkiin, patenttiin, tyyppiin, alkuperään tai tuotantoon siten, että viittaus on suosiva tai syrjivä. Tekninen eritelmä voidaan laatia viittaamalla osin standardeihin tai muihin teknisiin määrittelyihin ja osittain suorituskykyä ja toiminnallisia ominaisuuksia koskeviin vaatimuksiin. Ks. myös tekninen määrittely. Ainoastaan poikkeuksellisessa tapauksessa, kun hankintasopimuksen kohdetta ei voida kuvata riittävän täsmällisesti ja selvästi muulla tavoin, on mahdollista viitata esim. valmistajaan tai merkkiin. Tällöin viittaukseen on aina liitettävä ilmaisu "tai vastaava". Ks. myös tekninen määrittely.

Tekninen määrittely
Teknisellä määrittelyllä tarkoitetaan eurooppalaista standardia, eurooppalaista teknistä hyväksyntää, virallista teknistä määrittelyä, kansainvälistä standardia, teknistä viitettä, kansallista standardia, kansallista teknistä hyväksyntää tai muuta kansallista asiakirjaa, joka liittyy suunnitteluun, laskentaan, työn suoritukseen tai tuotteen käyttöön. Virallisella teknisellä määrittelyllä tarkoitetaan teknistä määrittelyä, joka on jäsenvaltioiden tunnustama ja joka on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Käsite korvannut/korvaamassa käsitteen "Eurooppalaiset eritelmät".

Tekninen vaatimus
Tarjottavan tavaran, palvelun tai materiaalin teknisiä ominaisuuksia koskeva tarve tai odotus, joka voi olla erityisesti mainittu tai yleisesti edellytetty. Vaatimuksen pakollisuus, ehdottomuus tulee tuoda esille joko määrittämällä, että vaatimus on ehdoton tai käyttämällä muotoa "on oltava, tulee täyttää".

Tekninen viite
Mitä tahansa muuta eurooppalaisen standardisointielimen markkinoiden tarpeet huomioivien menettelyjen mukaisesti laatimaa teknistä määrittelyä kuin virallista standardia. Ks. tekninen määrittely.

Tiedot rahoituksellista ja taloudellisesta tilanteesta
Hankintayksikkö voi asettaa tarjoajan kelpoisuudelle/kyvykkyydelle vähimmäis- eli minimivaatimuksia, joiden on täytyttävä, jotta tarjous voidaan hyväksyä tarjousten vertailuun. Tarjouspyynnössä tai ilmoituksessa on mainittava, mitä selvityksiä tai asiakirjoja tarjoajan on toimitettava todentaakseen hankintayksikön asettamien vähimmäisvaatimusten täyttymisen. Asiaa arvioitaessa on tarjoajien tasapuoliseen kohteluun kiinnitettävä eritystä huomiota. Taloudelliseen tilanteeseen liittyvän vähimmäisvaatimuksen täyttymistä voidaan todentaa mm. pankkien lausunnoilla ja tillinpäätösasiakirjoilla tai muilla selvityksillä. Myös muita selvityksiä kuin asetuksessa mainittuja voidaan pyytää esittämään. Tiedot teknisestä suorituskyvystä ja ammatillisesta pätevyydestä Tarjoajan teknisen suorituskyvyn tai ammatilliseen pätevyyteen liittyvän vähimmäisvaatimuksen täyttymistä voidaan todentaa esim. referenssiluettelolla, tavaraa koskevilla näytteillä tai selvityksellä laadunvarmistusjärjestelmästä. Teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien selvitysten luettelo on tyhjentävä.

Tilaaja
Hankintatapahtumassa sopimuskumppani, joka on sitoutunut ostamaan sovitun palvelun, tavaratoimituksen tai urakan.

Tilaus
Tilaajaa sitova asiakirja, jolla tilaaja ilmoittaa hyväksytyn tarjouksen tehneelle toimittajalle hankintaa koskevat yksilöidyt tiedot eli tiedot tilattavasta tuotteista, määristä, hinnoista ja muista tilausehdoista.

Tilausvahvistus
Toimittajan ostajalle lähettämä asiakirja, jolla toimittaja vahvistaa toimittajan tarjouksesta poikkeavat ostajan tilauksen ehdot.

Tilausvaltuus
Eduskunnan valtion tulo- ja menoarviossa tietylle momentille myöntämä määräraha usealle peräkkäiselle vuodelle, minkä perusteella on oikeus tehdä hankintasopimuksia ja tilauksia tulevien vuosien määrärahaosuudesta siinä puitteissa, kuin ne eivät ylitä kullekin vuodelle rahoitussuunnitelmissa sovittuja euromääriä.

Tinkiminen
Julkisissa hankinnoissa hankintayksikkö ei saa harjoittaa tinkimistä. Esimerkiksi samasta identtisestä tarjouskohteesta ei saa järjestää uutta tarjouskierrosta, kun tarjoukset on aiemmin hylätty liian kalliina. Hintaa alentavat tai muuttavat keskustelut hankinnan aikana voidaan helposti tulkita kielletyksi tinkimiseksi, mikä vaarantaa hankintamenettelyn oikeellisuuden.

Toimeksiantaja
Taho, joka määrittää käyttäjän vaatimukset ja joka antaa toimeksiannon hankinnan toteuttavalle hankintayksikölle.

Toimintameno
Menolaji, jolla rahoitetaan viraston tai laitoksen toimintaa. Toimintamenomomentilla osoitetaan määräraha viraston tai laitoksen toiminnan aiheuttamiin kulutusmenoihin tai pitkävaikutteisiin tuotannontekijöiden hankintaan.

Toimittaja, Varsinainen toimittaja
Luonnollinen henkilö, oikeushenkilö tai julkinen taho taikka edellä mainittujen ryhmittymä, joka tarjoaa markkinoilla tavaroita, palveluja taikka rakennustöitä tai rakennusurakoita (esim. tuotteen tuottaja, jakelija, vähittäiskauppias tai myyjä tai palvelun tai informaation tuottaja, joka myy, vuokraa tai muulla siihen rinnastettavalla tavalla toimittaa tavaran, suorittaa palvelun tai urakoi työsuorituksen hankintasopimuksen perusteella). Ks. myös taloudellinen toimija.

Toimitusaika
Aika, jonka kuluessa toimittajan on toimitettava sovittu tavara tai palvelu tai toteutettava urakka.

Toimitusehto, Toimituslauseke
Ulkomaan kaupassa Incoterms (2000) -ehtojen mukainen ja kotimaan kaupassa Finnterms (2001) -ehtojen mukainen lauseke, jolla sovitaan sekä tavaran kuljetusvastuusta ja kuljetuskustannusten jaosta että vaaranvastuusta kuljetuksen aikana. Esim. toimitusehdossa NOL Helsinki FIN01, noudetaan Helsingissä, ostaja hankkii rahdinkuljettajan, vastaa kuljetuskustannuksista ja kantaa vastuun kuljetuksen aikana syntyneistä vahingoista siitä lähtien, kun tavara on siirretty tämän kuljetusvälineeseen.

Toissijaiset palvelut
Hankintadirektiivissä olevan luokittelun mukaiset palvelut, joita hankittaessa hankintadirektiivissä säädettyjä hankintamenettelyjä on noudatettava ainoastaan teknisten eritelmien ja jälki-ilmoituksen osalta. Toissijaisia palveluja ovat mm. sosiaali-, terveys-, koulutus- ja oikeudelliset palvelut. Ko. palvelut on luokiteltu yksityiskohtaisemmin CPV-nimikkeistössä.

Tuote
Prosessin tulos, joita ovat tavaratuotteet, palvelut, tietotuotteet ja prosessoidut materiaalit

Tuotenimikkeistö, Yhteinen hankintanimikkeistö
Julkisissa hankinnoissa käytettävät, hankinnan kohteena olevat tavarat tai palvelut määrittelevät tuotenimikkeistöt ovat kansainväliset tuoteluokitukset CPA (Classification of Products by Activity) ja CPV (Common Procurement Vocabulary). Hankintadirektiivin ja CPV-nimikkeistöä koskevan EU:n asetuksen mukaan julkisissa hankinnoissa käytetään CPV-nimikkeistöä. Lisäksi puolustusvoimilla ja rajavartiolaitoksella on oma tuotenimikkeistö, PUMA -nimikkeistö ja kullakin toimittajilla on oma tuotenimikkeistönsä.

Urakka
Tilaajan ja urakoitsijan väliseen sopimukseen perustuva, sovittua hintaa tai veloitusperustetta vastaan, sovittuna ajankohtana toimitettava työntulos, joka yleensä sisältää sekä työsuorituksia että materiaalitoimituksia.

Urakkasopimus
Tilaajan ja urakoitsijan välinen allekirjoitettu asiakirja tietyn työntuloksen aikaansaamiseksi sovittua hintaa tai veloitusperustetta vastaan. Ks. rakennusurakka.

Urakoitsija
Tilaajan sopimuskumppani, joka on sitoutunut aikaansaamaan urakkasopimuksessa määritellyn työntuloksen.

Vaatimus
Tarve tai odotus, joka on erityisesti mainittu, yleisesti edellytetty tai pakollinen

Vaihtoehtojen esittäminen
Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta hankintayksikkö voi hyväksyä tarjoajan esittämät vaihtoehdot, jos ne täyttävät hankintayksikön ennalta asettamat vähimmäisvaatimukset. Kielto esittää vaihtoehtoja on mainittava hankintailmoituksessa.

Vakuus, Takaus
Vakuus on luotonantajan (ennakkomaksun maksava hankintayksikkö) luotonottajalta (ennakkomaksun saava toimittaja) yleensä vaatima suoja tappioita (sitoumuksen/toimituksen sopimuksenmukainen suorittaminen) vastaan. Takaukseksi kutsutaan vakuutta, joka koostuu sitoumuksesta ottaa vastuu jonkun toisen velasta (esim. pankin muun rahoituslaitoksen hankintayksikölle antama toimittajan velvoitteen suorittamisesta koskeva sitoumus). Vakuus vapautetaan sopimusehtojen mukaisesti eli yleensä toimituksen tai sen osan tultua sopimuksen mukaisesti hyväksytysti suoritetuksi.

Valintaperuste
Hankintapäätöksen tekoperuste, joko voi olla joko kokonaistaloudellinen edullisuus tai halvin hinta.

Vapauttamisperuste (force majeure)
Sopimuksen täyttämisen estävä ja sopimuksen syntymisen jälkeen sattunut epätavallinen ja asiaan vaikuttava tapahtuma, jota sopijapuolten ei ole ollut syytä ottaa huomioon sopimusta tehtäessä ja joka on sopijapuolista riippumaton, eikä sen estävä vaikutusta voida poistaa ilman kohtuuttomia lisäkustannuksia tai kohtuutonta ajanhukkaa (JYSE 11.1).

Varaus, varattu
Määrärahan varaamista tiettyyn käyttökohteeseen silloin, kun hankintapäätöstä ei vielä ole hyväksytty ja varoja ei siten ole vielä sidottu.

Vertailuperusteet, Vertailukriteerit
Käytettäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta on kaikki tarjousten vertailuperusteet ilmoitettava etukäteen yksityiskohtaisesti ja valinta on tehtävä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Vertailuperusteet ovat kriteereitä eli hinta- ja laatumääreitä, joita käytetään tarjousten vertailussa. Vertailuperusteita ovat mm. hinta, toimitusaika, valmistuspäivä, käyttökustannukset, laatu, elinkaarikustannukset, esteettiset tai toiminnalliset ominaisuudet, tekniset ansiot, huoltopalvelut, toimitusvarmuus, tekninen tuki ja hankinnan kohteen aiheuttamat ympäristökustannukset. Laadulliset vertailuperusteet on ilmoitettava riittävän yksilöidysti, sillä esimerkiksi yksinään "laatu" sanan ilmoittaminen vertailuperusteeksi ei ole riittävän yksityiskohtainen.

Vertailupöytäkirja
Asiakirja, josta käy ilmi tarjousten vertailua koskevat tiedot sekä vertailun perustelut. Käytettäessä arviointiperusteiden suhteellista painotusta on erittäin tärkeää kirjata ylös painoarvokertoimen ja pisteiden lisäksi perustelut pisteiden antamiselle.

Viivästyssakko
Vakiosopimusehtojen, esim. JYSE:n perusteella (10.4) tai sopimuksen mukaan ostajalla oleva oikeus periä toimittajalta sopimussakkoa toimituksen viivästymisestä osoittamatta, että viivästyksestä on aiheutunut vahinkoa.

Virhe
Aiottuun tai määriteltyyn käyttöön liittyvän vaatimuksen täyttymättä jääminen.

Vuosisopimus
Sopimustyyppi, jossa sovitaan yhden toimittajan kanssa tietyn sopimuskauden aikana tapahtuvista toimitusten sisällöistä, toimitusajoista ja laskutuksesta. Käytetään esimerkiksi vähentämään usein toistuvien hankintojen yksittäistä kilpailuttamistarvetta - vuosivolyymi kilpailutetaan kerralla ja vuosisopimuksessa sovitaan hankinnan toimitusehdot. JIT 2007 Valtiovarainministeriön asettaman työryhmän (VM039:00/2006) laatimat ja JHS -suosituksena hyväksyt julkisen hallinnon IT-hankintojen sopimusehdot, joita suositellaan käytettäväksi julkisessa hallinnossa tehtävien tietotekniikkatuotteiden ja -palveluiden hankintojen sopimusehtoina.

Vähäinen hankinta
Hankinta, jonka taloudellinen arvo on pieni. Vähäinen hankinta voidaan tehdä ilman tarjouskilpailua (alittaa kansallisen kynnysarvon). Vähäisen hankinnan arvolle ei ole asetettu tarkkaa euromääräistä raja-arvoa.

Välimyyntivarauksin
Tarjouksessa oleva toimittajan esittämä varauma toimitusajan sitovuudelle, jonka tarkoituksena on pidättää toimittajalle oikeus myydä tarjouksen kohteena oleva tavara ensin ehtivälle ja toimittaa muille, kun varastoon saadaan lisää. Ennen tilauksen tekemistä on toimittajan kanssa selvitettävä sitova toimitusaika ja hinnat, ellei tarjousta suoraan hylätä tarjouspyyntöä vastaamattomana.

Yhteishankinta, Hankintarengas
Sopimus, joka koskee tavaran tai palvelun toimittamista useille eri hankintayksiköille/ käyttäjille tai jollekin hankintayksikölle muille käyttäjille tapahtuvaa edelleen jakelua varten. Yhteishankinta koskee yleensä tietyn kiinteän tavaramäärän tms. toimittamista ja eroaa siinä puitesopimuksesta, jollaisen käyttöä tosin usein myös kutsutaan yhteishankinnaksi.

 

 

Tällä sivustolla oleva materiaali on laadittu vain informatiivisessa tarkoituksessa, eikä siinä mainittuja seikkoja ole tarkoitettu oikeudelliseksi ohjeeksi tai neuvoksi. Sivustolla oleva aineisto esitetään sellaisena kuin se on ollut julkaisupäivänä, emmekä anna mitään takuuta aineiston oikeellisuudesta, ajankohtaisuudesta tai täydellisyydestä.

Usein kysytyt kysymykset

Useimmin esitetyt kysymykset sisältävät vastauksia moniin periaatteellisiin ja laaja-alaisiinkin julkisiin hankintoihin liittyviin kysymyksiin ja epäselvyyksiin. Kysymyksiä ja vastauksia päivitetään tarvittaessa. Vastauksia ei pidä nähdä juridisesti sitovina. Katso myös oheinen hankintasanasto.

Alihankkijan käyttäminen
Hankintalain 48 § mukaan alihankkijan käyttämistä ei voi kokonaan kieltää (edes tarjouksen eri osissa). Alihankkijasta voidaan tarjouspyynnössä vaatia ilmoittamaan alihankkijan tiedot ja mikä osa työstä on alihankkijan tehtävän. Alihankintaa sisältävä tarjous voidaan kieltää ainoastaan silloin kun alihankkija toteuttaa hankinnan keskeisiltä osiltaan ja alihankkijasta ei ole annettu tarjouspyynnössä vaadittuja tietoja. Selvyyden vuoksi, alihankkijan käyttämistä siis ei voida koskaan kieltää lähtökohtaisesti kokonaan hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Asianosaisjulkisuus
Julkisuuslakia sovelletaan julkisuuslain 4 § tarkoitettujen viranomaisten hankinnoissa sekä niin sanotun asianosaisjulkisuuden että yleisjulkisuuden osalta. Asianosaisjulkisuudella tarkoitetaan julkisten hankintojen yhteydessä sitä, että asianosaisella, kuten tarjouskilpailuun osallistuneella tarjoajalla, on oikeus saada tieto julkisuuslain mukaisesti tarjouskilpailussa annetuista tarjouksista hankintapäätöksen tekemisen jälkeen.
Hankintalaissa tarkoitetulla asianosaisella, kuten tarjouskilpailuun osallistuneella tarjoajalla on siis oikeus saada tieto tarjouskilpailussa annetuista tarjouksista sen jälkeen, kun hankintapäätös on tehty.

Asiantuntija-avun saaminen - mistä apua kilpailutusten läpivientiin?
Yleisimmin käytettyjä asiantuntijoita ovat lakimiehet, tilitoimistojen henkilökunta jne., jotka opastavat kilpailutuksiin osallistuvia yrityksiä oman osaamisalueensa puitteissa tuntiveloitukseen perustuen. Kokonaisvaltaista, puolueetonta ja edullista kilpailutus- ja tarjouskilpailupalvelua tarjoaa Mercellin lisäksi esim. Suomen Yrittäjien hankintaneuvontaverkosto.

Erityisalojen hankintalain soveltaminen
Lakia vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista eli erityisalojen hankintalakia (349/2007) sovelletaan siinä tyhjentävästi luetelluilla toimialoilla toimivien vesi- ja energiahuollon sekä kuljetus ja postipalveluiden yksiköiden kynnysarvot ylittäviin tavara- ja palveluhankintoihin. Lain soveltaminen riippuu ensisijaisesti hankintayksikön toiminnan luonteesta, ei hankinnan kohteesta.
Erityisalojen hankintalain soveltuminen edellyttää ensinnäkin, että ostaja on viranomainen, julkinen yritys tai sellainen yksityinen yritys, jolla on yksinoikeus tai erityisoikeus. Toisena edellytyksenä on, että hankintayksikkö harjoittaa laissa mainittua toimintaa. Lain soveltaminen riippuu siis ensisijaisesti hankintayksikön toimialasta ja toiminnan luonteesta, ei siitä, mitä ostetaan.
Lisäksi erityisalojen hankintalakia ei sovelleta lainkaan EU-kynnysarvon alittaviin hankintoihin. Erityisalojen hankintalain EU-kynnysarvot löytyvät lain 12 §:stä ja ne ovat 422 000 € tavara- ja palveluhankinnoissa sekä 5 278 000 rakennusurakoissa.

Hankinnan ennakoidun arvon laskeminen
Hankinnan arvon laskemisella pyritään selvittämään mitkä säännöt soveltuvat tehtävään hankintaan. Hankinnan arvosta riippuu, mitkä hankintalain säännöt siihen soveltuvat vai onko kyseessä ns. pienhankinta, johon hankintalain säännökset eivät sovellu ollenkaan. Hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut. Lähtökohtana voidaan pitää hankintayksikön oma arvio hankintasopimuksen arvosta. Hankintayksikön on kuitenkin asianmukaisesti ja riittävän tarkasti asiaa selvittäen arvioitava hankinnan arvo. Jos arvo on laskettu perusteettomasti väärin ja toteutuneiden tarjousten hinnat ylittävät merkittävästi hankintayksikön ennakoidun arvion ja kynnysarvo ylittyy, tulee hankinnasta julkaista uusi ilmoitus. Hankinnan arvon laskemisen lähtökohtana on, että arvon on pädettävä hankintailmoituksen lähettämishetkellä tai muun hankintamenettelyn aloittamisen hetkenä. Tällainen muu aloittamishetki voi olla esimerkiksi suorahankinnassa hankintayksikön ensimmäinen yhteydenotto mahdolliseen toimittajaan. Siten myöhemmin esimerkiksi hyödykkeiden hinnoissa tapahtuvien yllättävien muutosten johdosta hankintamenettelyä ei tarvitse keskeyttää tai muuttaa vastaamaan ennakoidun arvon muutosta tai esimerkiksi komission vahvistamaa EU-kynnysarvon muutosta. Mahdollinen tiedossa oleva hinnan muutos tulee kuitenkin ottaa huomioon hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa.

Hankinnan jakaminen osiin
Jos hankinta toteutetaan samanaikaisesti erillisinä osina, kaikkien osien ennakoitu arvo on otettava huomioon hankintasopimuksen ennakoitua kokonaisarvoa laskettaessa. Jos osien yhteenlaskettu arvo on vähintään kansallisen kynnysarvon tai EU-kynnysarvon suuruinen, jokaisen osan hankinnassa on noudatettava kyseisen kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä.
Hankinnan toteuttaminen erillisinä osina on mahdollista, mutta edellyttää erien kilpailuttamisen toteutettavan erien yhteenlasketun arvon edellyttämällä tavalla. Hankinnan toteuttaminen erinä saattaa olla tarkoituksenmukaista esimerkiksi markkinoilla olevien alan yritysten pienen koon vuoksi taikka tilanteissa, joissa hankinnan toteuttaminen yhdessä erässä voisi olla hankintayksikölle riskialtista. Toisaalta hankinnan toteuttamisella puitejärjestelyllä voidaan yleensä vähentää mainittuja ongelmia.
Tavara- ja palveluhankintoihin sisältyviin osiin, joiden ennakoitu arvo on alle 80 000 euroa, sekä rakennusurakoihin sisältyviin osiin, joiden ennakoitu arvo on alle 1 miljoona euroa, ei sovelleta hankintalakia, jos tällaisten osien yhteenlaskettu arvo on enintään 20 prosenttia kaikkien osien yhteisarvosta. Jos osan ennakoitu arvo on vähintään kansallisen kynnysarvon suuruinen, hankintaan on kuitenkin sovellettava hankintalakia.

Erilliset toiminnalliset yksiköt
Jos hankintayksikkö koostuu erillisistä toiminnallisista yksiköistä, on hankinnan arvoa laskettaessa otettava huomioon kaikkien yksittäisten toiminnallisten yksiköiden hankintojen ennakoitu kokonaisarvo, kun ne muodostavat yhden kokonaisuuden. Jos erillinen toiminnallinen yksikkö vastaa itsenäisesti hankinnoistaan tai tietyistä hankintojen ryhmistä, arvot voidaan ennakoida asianomaisen yksikön tasolla.
Hankintayksikön erillisten toiminnallisten yksiköiden hankintojen arvoa arvioidaan siten yhdessä. Pääsääntönä on, että jos hankintayksikkö koostuu erillisistä toiminnallisista yksiköistä, on otettava huomioon kaikkien yksittäisten toiminnallisten yksiköiden hankintojen yhteenlaskettu ennakoitu kokonaisarvo. Tarkoituksena on kannustaa hankintayksiköitä suunnitelmalliseen hankintatoimeen ja hankintojen kokoamiseen loogisiksi kokonaisuuksiksi.
Kuitenkin erillisten toiminnallisten yksiköiden kyseessä ollessa hankinnan arvo voidaan tietyissä tapauksissa ennakoida asianomaisen yksikön tasolla. Poikkeusta tulee kuitenkin tulkita suppeasti. Hankinnan arvon arviointi saa perustua hankinnan jakamiseen osiin ainoastaan silloin, kun se on objektiivisesti perusteltua. Perusteltua voi olla esimerkiksi hankintasopimuksen arvon arvioiminen hankintayksikön erillisessä toimintayksikössä, kuten esimerkiksi koulussa, päiväkodissa, liikelaitoksessa tai virastossa edellyttäen, että kyseinen yksikkö vastaa itsenäisesti hankinnastaan. Näin voi olla, jos erillinen toiminnallinen yksikkö toteuttaa itsenäisesti hankintamenettelyn ja tekee ostopäätöksiä, sillä on käytössään kyseisiä hankintoja koskeva erillinen budjettikohta, se tekee sopimuksen itsenäisesti ja rahoittaa sen käytössään olevasta talousarviosta.

Rakennusurakat
Rakennusurakan ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon urakan arvo. Rakennusurakoissa on huomioitava myös sellaisten urakan toteuttamisessa tarpeellisten tavaroiden ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintayksikkö antaa urakoitsijan käyttöön, jos ne ovat välttämättömiä rakennusurakan toteuttamiseksi.

Eräät palveluhankinnat
Vakuutuspalveluiden ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä maksettavia vakuutusmaksuja ja muita korvauksia. Pankkipalvelussa ja muussa rahoituspalvelussa käytetään taas maksettavia maksuja, palkkioita, korkoja ja muita korvauksia arvon laskemisperusteena. Suunnittelua koskevassa palveluhankinnassa maksettavat maksut, palkkiot ja muut korvaukset tulee olla arvon perusteena.
Suunnittelukilpailussa, joka järjestetään palveluhankintaan johtavan menettelyn osana, perusteena käytetään palveluhankinnan ennakoitua arvoa ilman arvonlisäveroa, mutta mukaan lukien mahdolliset osallistumispalkkiot ja maksut. Suunnittelukilpailussa, jossa osallistujat saavat palkintoja taikka maksun suunnittelusta, perusteena käytetään palkkioiden ja maksujen kokonaismäärää sekä myöhemmin, 40 §:n 2 momentin 8 kohdan mukaisesti tehtävän palveluhankinnan ennakoitua arvoa ilman arvonlisäveroa, jos hankintayksikkö ilmoittaa tekevänsä palveluhankintasopimuksen suunnittelukilpailua koskevassa ilmoituksessa.

Ennakoidun arvon laskeminen sopimuskaudelta
Jos tavarahankintasopimuksen kohteena on leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen, on sopimuksen ennakoidun arvon laskennassa perusteena käytettävä määräaikaisen mutta enintään 12 kuukautta voimassa olevan sopimuksen ennakoitua voimassaolon aikaista kokonaisarvoa. Yli 12 kuukautta voimassa olevan määräaikaisen sopimuksen perusteena käytetään sopimuksen kokonaisarvoa arvioitu jäännösarvo mukaan lukien. Toistaiseksi tai määrittelemättömän ajan voimassa olevan sopimuksen perusteena käytetään ennakoitua kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

Säännöllisesti toistuvat tavara- ja palveluhankinnat
Säännöllisesti toistuvien tai määräajoin uudistettavien tavara- tai palveluhankintoja koskevien sopimusten ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden tai viimeksi kuluneen talousarviokauden aikana peräkkäin tehtyjen vastaavien hankintojen yhteisarvoa seuraavan 12 kuukauden aikana tapahtuvat muutokset määrissä tai arvoissa huomioon ottaen; taikka niiden hankintojen ennakoitua yhteisarvoa, jotka tehdään ensimmäistä toimitusta seuraavien 12 kuukauden aikana, taikka jos kysymys on yli 12 kuukautta voimassa olevasta sopimuksesta, sitä seuraavan talousarviokauden aikana.
Säännös perustuu luontevan hankintakokonaisuuden ajatukseen samalla tavoin kuin pilkkomiskieltokin. Hankintayksikkö voi tehdä sopimuksen vuodeksi kerrallaan esimerkiksi erilaisiin logistiikkaan, riskeihin, rahoitukseen tai muihin vastaaviin perustuvista syistä. Rahoitukseen liittyvä syy voi olla esimerkiksi, että rahoitusta on myönnetty juuri vuosi kerrallaan ja sen jatkuvuudesta ei ole varmuutta. Hankintoja ei voida kuitenkaan pilkkoa pelkästään siitä syystä, että näin vältetään hankintalain soveltuminen.

Palveluhankinnat ilman kokonaishintaa
Sellaisissa palveluhankintasopimuksissa, joissa ei ilmoiteta kokonaishintaa, ennakoidun arvon laskennassa perusteena on käytettävä määräaikaisissa, enintään 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa voimassaolon aikaista ennakoitua kokonaisarvoa. Toistaiseksi voimassa olevissa tai yli 48 kuukautta voimassa olevissa hankintasopimuksissa käytetään kuukausiarvoa kerrottuna luvulla 48.

Puitejärjestelyt ja dynaamiset hankintajärjestelmät
Puitejärjestelyissä ja dynaamisissa hankintajärjestelmissä hankinnan ennakoidun arvon laskennassa on käytettävä kaikkien puitejärjestelyn tai dynaamisen hankintajärjestelmän keston ajaksi suunniteltujen hankintasopimusten ennakoitua kokonaisarvoa.

Innovaatiokumppanuudet
Innovaatiokumppanuuksissa huomioon otettavana arvona on suunnitellun kumppanuuden eri vaiheiden aikana toteutettavien tutkimus- ja kehittämistoimintojen sekä suunnitellun kumppanuuden lopussa kehitettävien ja hankittavien tavaroiden, palvelujen ja rakennusurakoiden ennakoitu enimmäisarvo.

Käyttöoikeussopimukset
Käyttöoikeussopimuksen ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä hankintayksikön arvioimaa sopimuksensaajan sopimuksen voimassaoloaikana tuottamaa liikevaihtoa ilman arvonlisäveroa. Liikevaihto on otettava huomioon vain siltä osin kuin se on vastikkeena sopimuksen kohteena olevasta urakasta tai palvelusta taikka näihin liittyvistä tavaroista. Arvion on perustuttava käyttöoikeussopimuksen ilmoittamisajankohtaan tai muuhun hankintamenettelyn alkamishetkeen. Jos käyttöoikeussopimuksen arvo on sopimuksen tekohetkellä yli 20 prosenttia ennakoitua arvoa suurempi, kynnysarvon ylittymistä on arvioitava sopimuksen tekohetken arvon perusteella.
Käyttöoikeussopimuksen ennakoitu arvo on laskettava hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai muissa hankinta-asiakirjoissa yksilöidyllä objektiivisella menetelmällä. Ennakoitua arvoa laskettaessa on otettava huomioon erityisesti:
1. mahdollisen option arvo ja käyttöoikeussopimuksen keston pidentäminen;
2. tulot muista kuin hankintayksikön keräämistä rakennusurakoiden tai palvelujen käyttäjien maksamista maksuista tai sakoista;
3. hankintayksikön tai muun viranomaisen käyttöoikeussopimuksen saajalle suorittamat maksut tai muut taloudellista hyötyä tuottavat toimenpiteet mukaan lukien korvaus julkisen palvelun velvoitteen toteuttamisesta ja julkiset investointituet;
4. kolmansien osapuolten käyttöoikeussopimuksen saajalle antamat avustukset tai muut taloudellista hyötyä tuottavat toimenpiteet;
5. käyttöoikeussopimukseen kuuluvien omaisuuserien myynnistä saadut tulot;
6. hankintayksikön käyttöoikeussopimuksen saajalle toimittamat tavarat ja palvelut edellyttäen, että ne ovat tarpeen urakan tai palvelujen suorittamiseksi;
7. ehdokkaille tai tarjoajille mahdollisesti suoritettavat palkkiot tai maksut.
Jos suunniteltu rakennusurakka tai palvelu johtaa siihen, että käyttöoikeussopimuksia tehdään erillisinä osina, on ennakoitua arvoa laskettaessa otettava huomioon kaikkien näiden osien ennakoitu kokonaisarvo. Jos osien yhteenlaskettu arvo on vähintään 500 000 euroa, hankintalakia sovelletaan kuhunkin osaan.

Hankinnan väliaikainen järjestäminen
Jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Vaihtoehtoisesti hankintayksikkö voi harkita hankinnan järjestämistä suorahankintana, jos suorahankinnalle laissa asetetut tiukemmat edellytykset täyttyvät.

Hankinnan tarve välitön
Hankinnan väliaikainen järjestäminen edellyttää arviota siitä, onko hankinnan tarve välitön vai voidaanko hankinta lykätä muutoksenhaun ajaksi. Tarve hankinnan välittömälle järjestämiselle on lähtökohtaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus palvelun järjestämiseen tai hankinnassa on kyse sellaisesta tavara- tai palveluhyödykkeestä, jota hankintayksikkö tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa. Hankinnan arvolla ei lähtökohtaisesti olisi merkitystä arvioinnissa.

Sopimuskumppanin valinta
Hankintalaissa ei rajoiteta sitä joukkoa, jonka kanssa väliaikainen järjestely voidaan toteuttaa. Hankintayksikkö voi kussakin yksittäistapauksessa hankinnan luonne huomioon ottaen valita toimittajan tarkoituksenmukaisella tavalla.

Rajoitukset
Hankinnan väliaikaisjärjestely ei saa estää markkinaoikeuden käytössä olevien ensisijaisten oikeussuojakeinojen käyttöä. Järjestely ei siten saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan:
1. kumota hankintayksikön päätös osaksi tai kokonaan;
2. kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; tai
3. velvoittaa hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä.
Käytännössä säännös edellyttää, että hankintayksikkö rajoittaa väliaikaisjärjestelyn päättymään tuomioistuimen antamaan ratkaisuun tai viimeistään silloin, kun virhe aiemmassa hankintamenettelyssä on muutoksenhaun johdosta annetun ratkaisun perusteella korjattu. Suositeltavaa olisi, että väliaikaisen järjestelyä koskevien sopimusehtojen mukaan sopimus olisi päätettävissä heti markkinaoikeuden annettua asiassa ratkaisunsa.

Hankinta-asiakirjojen julkisuus
Viranomaisen toiminnan ja asiakirjojen julkisuudesta ja salassapidosta säädetään julkisuuslaissa. Hankintalain 138 §:ssä säädetään asiakirjojen julkisuutta koskevien säännösten soveltamisesta.
Hankintalain mukaan hankintayksikön asiakirjojen julkisuuteen ja asiakirjoista perittäviin maksuihin sekä asianosaisen tiedonsaantioikeuteen sovelletaan julkisuuslakia (laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621/1999), jos hankintayksikkö on julkisuuslain 4 §:ssä tarkoitettu viranomainen tai jos sen on muualla laissa olevan säännöksen perusteella noudatettava sanottua lakia.
Julkisuuslaissa tarkoitettujen viranomaisten hankinta-asiakirjoihin sovelletaan julkisuuslain nk. yleisöjulkisuutta ja asianosaisjulkisuutta koskevia säännöksiä.

Kuka on viranomainen?
Julkisuuslain 4 §:ssä tarkoitettuja viranomaisia ovat
1. valtion hallintoviranomaiset sekä muut valtion virastot ja laitokset,
2. tuomioistuimet ja muut lainkäyttöelimet,
3. valtion liikelaitokset,
4. kunnalliset viranomaiset,
5. Suomen Pankki, mukaan lukien Rahoitustarkastus, Kansaneläkelaitos sekä muut itsenäiset julkisoikeudelliset laitokset,
6. eduskunnan virastot ja laitokset,
7. Ahvenanmaan maakunnan viranomaiset niiden huolehtiessa viranomaiselle kuuluvista tehtävistä maakunnassa,
8. lain tai asetuksen taikka 1,2 tai 7 kohdassa tarkoitetun viranomaisen päätöksen perusteella tiettyä tehtävää itsenäisesti hoitamaan asetetut lautakunnat, neuvottelukunnat, komiteat, toimikunnat, työryhmät, toimitusmiehet ja kunnan ja kuntayhtymän tilintarkastajat sekä muut niihin verrattavat toimielimet.
Viranomaisiin rinnastetaan myös lain tai asetuksen tai niiden nojalla annetun säännöksen perusteella julkista tehtävää hoitavat yhteisöt, laitokset, säätiöt ja yksityiset henkilöt näiden käyttäessä julkista valtaa.
Hankintalain 138 §:ää vastaava säännös asiakirjojen julkisuutta koskevien säännösten soveltamisesta löytyy vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 126 §:stä sekä julkisista puolustus- ja turvallisuushankinnoista annetun lain (1531/2011) 86 §:stä.
Evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien asiakirjojen julkisuudesta säädetään kirkkolaissa.
Kaikki hankintayksiköt eivät ole julkisuuslaissa määriteltyjä viranomaisia
Muun kuin julkisuuslain 4 §:ssä tarkoitetun viranomaisen järjestämään tarjouskilpailuun osallistuneen oikeuteen saada tieto tarjouksen käsittelyä varten laadituista ja saaduista asiakirjoista sekä hankintayksikön palveluksessa olevan vaitiolovelvollisuuteen sovelletaan, mitä julkisuuslaissa säädetään asianosaisen oikeudesta asiakirjaan, asiakirjan julkisuuden määräytymisestä sekä tiedonsaantia koskevan asian käsittelemisestä ja ratkaisemisesta (hankintalaki 138.2 §).
Näin ollen myös siinä tapauksessa, että hankintayksikkö ei kuulu julkisuuslain 4 §:ssä tarkoitettuihin viranomaisiin, hankintayksikön järjestämään tarjouskilpailuun osallistuneen oikeuteen saada tieto tarjouksen käsittelyä varten laadituista ja saaduista asiakirjoista sekä hankintayksikön palveluksessa olevan vaitiolovelvollisuudesta sovelletaan julkisuuslain säännöksiä.
Siksi esimerkiksi julkisoikeudellisten laitosten (usein yhtiömuodossa toimivia hankintayksiköitä), sekä julkista tukea yli puolet hankintaansa saavan yksikön tulee noudattaa kyseisiä julkisuutta koskevia säännöksiä. Näiden hankintayksiköiden osalta sovellettavaksi tulee julkisuuslain asianosaisjulkisuutta koskevat säännökset, mutta eivät sen sijaan nk. yleisöjulkisuutta koskevat säännökset.

Viranomaisen asiakirja
Julkisuuslain 5 §:n mukaan julkisuuslakia sovelletaan viranomaisen hallussa oleviin kirjallisiin, kuvallisiin tai muihin tallenteisiin, niiden tallennusmuodosta riippumatta. Julkisuuslain 5 §:n mukaan viranomaisen asiakirjalla tarkoitetaan viranomaisen hallussa olevaa asiakirjaa, jonka viranomainen on laatinut, taikka joka on toimitettu viranomaiselle asian käsittelyä varten tai muuten sen toimialaan tai tehtäviin kuuluvassa asiassa.
Viranomaisen asiakirjoja ovat julkisuuslain tarkoittamassa mielessä myös hankintayksikön hankinta-asiassa vastaanottamat asiakirjat, kuten tarjoajien hankintayksikölle toimittamat tarjoukset, ehdokkaiden toimittamat ilmoittautumiset rajoitetussa menettelyssä sekä näihin liittyvät asiakirjat ja tiedustelut.

Asiakirjan julkiseksi tuleminen
Julkisuuslain 1 §:n 1 momentin mukaan viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei laissa erikseen toisin säädetä. Julkisuuslain 3 §:n mukaan laissa säädettyjen tiedonsaantioikeuksien ja viranomaisten velvollisuuksien tarkoituksena on toteuttaa avoimuutta ja hyvää tiedonhallintatapaa viranomaisten toiminnassa sekä antaa yksilöille ja yhteisöille mahdollisuus valvoa julkisen vallan ja julkisten varojen käyttöä, muodostaa vapaasti mielipiteensä sekä vaikuttaa julkisen vallan käyttöön ja valvoa oikeuksiaan ja etujaan.
Julkisuuslain 9 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen. Asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin säädetään julkisuuslain 11 §:ssä.
Julkisuuslain 6 §:ssä ja 7 §:ssä on säädetty siitä, milloin asiakirja tulee julkiseksi, jollei asiakirjan julkisuudesta taikka salassapidosta tai muusta tietojen saantia koskevasta rajoituksesta julkisuuslaissa tai muussa laissa säädetä. Julkisuuslain 6 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan viranomaisen antama tarjouspyyntö liiteasiakirjoineen tulee julkiseksi, kun se on allekirjoitettu tai muulla tavalla varmennettu. Sen sijaan hankintaa koskeva tarjouksen täydennyspyyntö ja tarjousasian käsittelyä varten annetut selvitykset ja muut asiakirjat tulevat julkiseksi vasta, kun hankintasopimus asiassa on tehty (6 § 1 momentin 3 kohta).
Julkista hankintaa koskevat osallistumishakemukset, tarjoukset sekä muut hankintaa koskevat asiakirjat tulevat salassa pidettävää tietoa lukuun ottamatta julkisiksi vasta, kun sopimus on tehty (7 § 2 momentti). Tarjousten osalta on huomattava, että hankintamenettelyssä asianosaisena olevalla tulee kuitenkin olla oikeus saada tietoa tarjousasiakirjoista esimerkiksi muutoksenhakua varten jo ennen näiden tuloa yleisesti julkiseksi.
Julkisuuslain 9 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen (nk. yleisöjulkisuus). Tiedon antaminen asiakirjasta, joka 6 ja 7 §:n mukaan ei ole vielä tullut julkiseksi, on viranomaisen harkinnassa. Harkinnassa on otettava huomioon, ettei tiedon antamista saa rajoittaa ilman asiallista ja laissa säädettyä perustetta eikä enempää kuin suojattavan edun vuoksi on tarpeellista (julkisuuslaki 17 §). Hankintaprosessissa viranomaisen harkinta voi tulla kyseeseen hankintapäätöksen ja sopimuksen teon välisenä aikana.
Hankintapäätös tulee julkisuuslain 6 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan julkiseksi päätöksen allekirjoittamisella tai varmentamisella muulla vastaavalla tavalla. Sama koskee päätöstä tarjoajan tai ehdokkaan poissulkemisesta tarjouskilpailusta sekä päätöstä hankinnan keskeyttämisestä.
Asianosaisjulkisuus
Julkisuuslain 11 §:n mukaan asianosaisella on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Tarjouskilpailuun osallistuneella tarjoajalla on siten oikeus saada tarjousasiakirjat nähtäväkseen käytännössä hankintapäätöksen tekemisen jälkeen. Asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei kuitenkaan ole oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin.
Asianosaisaseman puutuessa tarjoajalla ei ole oikeutta saada esim. muiden tarjoajien liike- tai ammattisalaisuuksiksi ilmoittamia ja tarjousvertailussa käytettyjä tietoja. Tällainen tilanne voi olla esimerkiksi, kun tarjoaja on hankintayksikön päätöksellä suljettu pois tarjouskilpailusta, koska ei täyttänyt soveltuvuusvaatimuksia ja tarjous ei siten ole päässyt vertailuun.

Tiedon antaminen asiakirjasta
Julkisuuslain 14 §:n mukaan tiedon antamisesta asiakirjasta päättää se viranomainen, jonka hallussa asiakirja on. Viranomaisen asiakirjan sisällöstä annetaan tieto suullisesti taikka antamalla asiakirja viranomaisen luona nähtäväksi ja jäljennettäväksi tai kuunneltavaksi tai antamalla siitä kopio tai tuloste. Tieto asiakirjan julkisesta sisällöstä on annettava pyydetyllä tavalla, jollei pyynnön noudattaminen asiakirjojen suuren määrän tai asiakirjan kopioinnin vaikeuden tai muun niihin verrattavan syyn vuoksi aiheuta kohtuutonta haittaa virkatoiminnalle (julkisuuslaki 16 §).
Jäljennöksistä voidaan periä maksu julkisuuslain 34 §:n mukaisesti.
Hankinta-asiakirjojen salassapitoperusteista säädetään laissa
Julkisuuslain 24 §:ssä säädetään salassa pidettävistä viranomaisasiakirjoista. Lainkohdan mukaan salassapitoperusteiden mukainen salassapitovelvollisuus kohdistuu asiakirjassa olevaan salassa pidettävään tietoon, ei salassa pidettävää tietoa sisältävään asiakirjaan kokonaisuudessaan.
• liike- ja ammattisalaisuus, ml. hintatiedot

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 17 kohdassa salassa pidettäviksi tiedoiksi säädetään valtion, kunnan tai muun julkisyhteisön asiakirjat, jotka sisältävät liike- ja ammattisalaisuuksia, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi edellä mainituille tahoille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä ovat asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- ja ammattisalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, mikäli tiedon antaminen aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa. Liikesalaisuuksien salassapitointressi liittyy useimmiten suojaan kilpailijoita kohtaan.

Liikesalaisuudet ovat yleensä luonteeltaan teknisiä tai kaupallisia. Tavallisesti liike- ja ammattisalaisuudelta on edellytetty, että tieto osaamisesta tai teknisestä ratkaisusta sisältää jotakin uutta. Liike- ja ammattisalaisuutena ei voida pitää tietoa, joka on yleisesti tunnettu tai saatavilla julkisista lähteistä.

Laissa ei määritellä kategorisesti tai säännönmukaisesti mitään tarjousvertailussa tai hankintamenettelyssä muutoin käytettyä tai huomioitua tietoa liike- ja ammattisalaisuudeksi tai toisaalta ehdottoman luovutusvelvollisuuden piiriin. Jokaisen tiedon tai tekijän asema liike- ja ammattisalaisuutena ja siten lain suojan piirissä ratkaistaan jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen hankintayksikön ja viime kädessä toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaisulla.

Jos tarjousvertailussa vertailun kohteena olevat tarjouksen laatutekijät katsotaan yksittäistapauksessa liike- ja ammattisalaisuudeksi, on hankintayksikön pyrittävä tästä huolimatta perustelemaan tarjousvertailun lopputulos esittämällä tarjouksen laatua koskevat tiedot esimerkiksi siten yleisellä tasolla, että liike- ja ammattisalaisuudet eivät paljastu. Hankintayksikkö voi myös edellyttää, että tarjoukset annetaan tavalla, jolla niiden mahdollisesti sisältämät liike- ja ammattisalaisuudet eivät paljastu.

Esimerkiksi hinnan muodostumisen perusteet ja erityistapauksissa osahinnoittelu voivat olla liikesalaisuuksia, joita asianosaisellakaan ei ole oikeus saada. Uusi liikesalaisuuslaki ei ole tuonut merkittäviä muutoksia vallalla olleisiin käytäntöihin. 

Oikeuskäytäntöä

Unionin tuomioistuimen ratkaisussa asiassa C-450/06, Varec, katsottiin, että tarjoajien oikeutta tutustua tietoihin on punnittava vastakkain sen oikeuden kanssa, joka muilla taloudellisilla toimijoilla on siihen, että heidän luottamuksellisia tietojaan ja liikesalaisuuksiaan suojataan.

Korkeimman hallinto-oikeuden tapauksessa 11.12.2015 taltio 3660 liikesalaisuuksia ei tullut luovuttaa. Vertailu ei perustunut välittömästi liikesalaisiin tietoihin osakokonaisuuksiin jaetussa laatuvertailussa, vaan niistä annettuihin pisteisiin.

Korkeimman hallinto-oikeuden tapauksessa 15.3.2016 taltio 908 asianosaisella on oikeus saada tieto toisen tarjoajan liikesalaisuutta koskevista tiedoista. Kyseisessä tapauksessa luottamuksellisia tietoja oli käytetty tarjousten vertailuperusteena.

Korkeimman hallinto-oikeiden tapauksessa KHO:2007:83 tarjousasiakirjojen sisältämiä yksikköhintoja pidettiin tarjouksen tehneen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksina. Tapauksessa tarjouksen yksikköhinnat liittyvät X Oy:n elinkeinotoimintaan. Hintojen joutuminen kilpailevien elinkeinonharjoittajien tietoon antaisi näille kilpailuetua. X Oy halusi pitää yksikköhinnat salaisuuksinaan ja yhtiöllä on objektiivisesti arvioiden salassapitointressi. Tapauksesta ei voida kuitenkaan tehdä johtopäätöstä, että yksikköhinnat aina olisivat liikesalaisuuksia.

Tapauksessa KHO 16.5.2013 taltio 1714 oli kysymys neuvottelumenettelyssä annetun ensimmäisen tarjouksen hintatiedoista. KHO katsoi, että kysymyksessä olevista ensimmäisen tarjouksen osakokonaisuuksien hinnoista ei käy ilmi hintojen määrittelyperusteita tai muitakaan sellaisia teknisen liike- ja ammattisalaisuuden suojaan kuuluvia tietoja, joiden joutumisesta kilpailevan elinkeinonharjoittajan tietoon voisi katsoa aiheutuvan kilpailuetua. Tarjoukseen lopulliset vastaavat hintatiedot ovat jo tietoja pyytäneen toisen tarjoajan käytössä. Tarjousten osakokonaisuuksien hinnoille ei voida katsoa objektiivisesti arvioiden olevan salassapitointressiä ja valittajalle on annettava niistä tieto.
Salassapidettävyyden arviointi
Hankinta-asiakirjat voivat sisältää muutakin julkisuuslain 24.1 §:n tai erityislain nojalla salassa pidettävää tietoa.
Hankintayksikön voi olla vaikea määritellä, sisältävätkö tarjoajien ja ehdokkaiden toimittamat asiakirjat liikesalaisuuksia. Tämän vuoksi hankintayksikön tulee jo tarjouspyynnössä edellyttää tarjoajia merkitsemään tarjousasiakirjoihin, mitä tarjoaja itse katsoo julkisuuslain mukaisiksi liike- ja ammattisalaisuuksiksi. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan hankinnassaan sidottu tarjoajan omaan ilmoitukseen liike- ja ammattisalaisuudesta. Päätöksen asiakirjan tai tiedon salassapidosta taikka julkisuudesta tulee perustua aina hankintayksikön omaan harkintaan.
Julkisuuslain 26 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan viranomainen voi antaa tiedon salassa pidettävästä asiakirjasta, jos se, jonka suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty antaa luovutukselle suostumuksen.
Hankintayksikön päätökseen, jolla on ratkaistu tiedon saantia asiakirjasta koskeva asia, saa
hakea muutosta julkisuuslain 33 §:n mukaisesti. Toimivaltainen hallinto-oikeus käsittelemään muun kuin viranomaisena toimivan hankintayksikön päätöksestä tehdyn valituksen, on se hallinto-oikeus, jonka tuomiopiirin alueella hankintayksikkö sijaitsee.

Hankintailmoituksen kieli
Hankintailmoitus ja tarjouspyyntöasiakirjat
Hankintayksikkö päättää, millä kielellä tarjouspyyntöasiakirjat tehdään ja hankintaa koskeva ilmoitus julkaistaan. Samalla on huomattava, että EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevista ilmoituksista tehdään EU:n virallisen lehden julkaisutoimistossa käännökset kaikille yhteisökielille.

Hankintapäätös ja sen toimittaminen asianosaisille
Hankintapäätös perusteluineen pitää toimittaa aina kaikille tarjoajille. Hankintalain 75 § on määrätty että ”hankintayksikön tulee antaa hankintamenettelyssä tekemänsä päätös tiedoksi kaikille niille tahoille, joita päätös koskee. Päätöksen yhteydessä tulee olla perustelut. Hankintapäätös tulee antaa tiedoksi joko kirjallisesti toimittamalla päätös tarjoajan tai ehdokkaan postiosoitteeseen tai jos hankintapäätös toimitetaan sähköisesti, se toimitetaan ehdokkaiden tai tarjoajien hankintayksikölle ilmoittamiin sähköisiin yhteystietoihin”.

Hankintayksiköt
Hankintalain mukaisia hankintayksiköitä ovat:
1. valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset
2. evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset
3. valtion liikelaitokset
4. julkisoikeudelliset laitokset
5. mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1—4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä.
Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu tyydyttämään sellaisia yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta ja:
1. jota rahoittaa pääasiallisesti 1—4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö
2. jonka johto on 1—4 kohdassa tarkoitetun hankintayksikön valvonnan alainen

taikka

3. jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä 1—4 kohdassa tarkoitettu hankintayksikkö nimeää yli puolet.
Viranomaiset ja tietyt viranomaisiin verrattavat yksiköt
Hankintalaki kattaa kaikkien Suomen viranomaisten ja tiettyjen viranomaisiin verrattavien yksiköiden hankinnat. Hankintalain soveltamisalaan kuuluvia valtion viranomaisia ovat mm. valtion keskus-, alue- ja paikallishallinnon viranomaiset. Hankintayksiköitä ovat siten mm. valtioneuvosto, ministeriöt, niiden alaiset virastot ja laitokset, ELY-keskukset ja aluehallintovirastot, eduskunta ja sen alainen hallinto sekä tuomioistuinlaitos.
Kuntien viranomaisia ovat mm. kunnanvaltuustot, kunnanhallitukset, lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat. Lain tarkoittamia hankintayksiköitä ovat myös kuntayhtymät, kuten koulutuskuntayhtymät tai sairaanhoitopiirit. Kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset ovat myös hankintayksiköitä, sillä ne kuuluvat välittömästi kunnan tai kuntayhtymän organisaatioon. Liikelaitoskuntayhtymät rinnastuvat hankintayksikköinä kuntayhtymiin.
Myös valtion liikelaitoksena toimiva Senaatti-kiinteistöt on hankintayksikkö.

Uskonnolliset yhteisöt
Myös evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko sekä niiden seurakunnat ja muut viranomaiset ovat hankintalaissa säädetyn mukaisesti hankintayksiköitä. Evankelis-luterilainen kirkko kuuluu julkishallintoon, sen seurakunnilla on verotusoikeus ja kirkko käyttää erilaisissa asiayhteyksissä myös julkista valtaa. Kirkon hankintamenettelyistä säädetään kirkkolaissa (1054/1993), mutta selvyyden vuoksi myös hankintalaissa mainitaan, että evankelisluterilaisen kirkon viranomaiset kuuluvat lain soveltamisalaan. Evankelis-luterilaisen kirkon viranomaisia ovat kirkkohallitus, Kirkon keskusrahasto sekä tuomiokapituli. Lain soveltamisalaan kuuluvat seurakuntatasolla myös kirkkovaltuusto sekä seurakuntien neuvostot ja johtokunnat. Samassa asemassa ovat myös seurakuntayhtymien yhteiset kirkkovaltuustot ja kirkkoneuvostot.
Ortodoksinen kirkko on evankelisluterilaista kirkkoa vastaavalla tavalla erillinen oikeushenkilö. Ortodoksisen kirkon toiminnallisia yksiköitä ovat seurakunnat, jotka ovat kirkon yleisorganisaatiosta oikeudellisesti erillisiä oikeushenkilöitä. Seurakunnan toimielimiä ovat seurakunnanvaltuusto ja seurakunnanneuvosto, joiden lisäksi seurakunnan hallintoa hoitavat sen kirkkoherra, papisto sekä tietyt muut seurakuntaorganisaation elimet. Ortodoksinen kirkko ja sen seurakunta kuuluvat hankintalainsäädännön henkilölliseen soveltamisalaan riippumatta siitä, mikä kirkon tai seurakunnan toimielin hankinnasta yksittäistapauksessa päättää.

Julkisoikeudelliset laitokset
Hankintalakia sovelletaan myös julkisoikeudellisiin laitoksiin. Julkisoikeudellisella laitoksella tarkoitetaan missä tahansa juridisessa muodossa toimivaa oikeushenkilöä, joka on nimenomaisesti perustettu huolehtimaan yleisen edun mukaisista tarpeista, ja jolla ei ole teollista tai kaupallista luonnetta. Edellytyksenä lisäksi on, että hankintalain tarkoittama hankintayksikkö pääasiallisesti rahoittaa laitosta, tai että laitos on hankintalain mukaisen hankintayksikön valvonnassa, taikka jonka johto-, valvonta- tai hallintoelimen jäsenistä edellä mainittu hankintayksikkö nimittää yli puolet.
Julkisoikeudellisen laitoksen käsitteen ensimmäisen osan edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti eli yksikön tulee olla oikeushenkilö, sen tulee olla perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita ja näiden tarpeiden on oltava luonteeltaan muita kuin teollisia tai kaupallisia. Sen sijaan käsitteen muut edellytykset ovat vaihtoehtoisia. Julkisoikeudelliset laitokset voivat olla muodollisesti valtiosta tai kunnista irrallisia oikeushenkilöitä, kuten osakeyhtiöitä, yhdistyksiä tai säätiöitä, joita kohtaan valtio, kunta tai muu hankintayksikkö harjoittaa määräysvaltaa valvonnan tai rahoituksen suhteen.
Teollisen tai kaupallisen luonteen arvioinnissa oikeuskäytännössä on merkityksellisiksi katsottu kilpailuolosuhteissa toimimisen lisäksi muun muassa laitoksen tehtävien kuuluminen julkisen viranomaisen tehtäviin, laitoksen voiton tavoittelu sekä taloudellisten riskien kantaminen. Yleisen edun mukaisten tehtävien lisäksi julkisoikeudellinen laitos voi huolehtia myös muista tehtävistä. Merkitystä ei tältä osin ole annettava sille, onko yleisen edun mukaisten tarpeiden täyttäminen laitoksen pääasiallinen tehtävä vai vähämerkityksellinen osa laitoksen tehtävistä, jos yksikön perustamisella ja toiminnalla on kuitenkin ollut yleisen edun mukainen tarkoitus. Siten myös laitoksen kaupalliseen toimintaan liittyvät hankinnat on kilpailutettava hankintalainsäädännön mukaisesti. Laitosta, joka toimii tavanomaisissa markkinaolosuhteissa, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, ei ole pidettävä julkisoikeudellisena laitoksena.
Yleisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu muun muassa teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen (esimerkiksi kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen.
EU- ja kotimaista oikeuskäytäntöä julkisoikeudellisten laitosten asemasta
Julkisoikeudellisten laitosten yleisen edun mukaisuutta sekä kaupallisen luonteen puuttumista koskevia käsitteen edellytyksiä on käsitelty muun muassa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioissa C-526/11, Ärztekammer, C-44/96, Mannesmann, C-360/96, Gemeente Arnhem, C-94/99, Arge, C-223/99 ja C-260/99, Agora sekä C-18/01 Varkauden taitotalo. Varkauden Taitotalo -tapauksessa arvioitiin kunnan omistaman elinkeinoyhtiön luonnetta. Vaikka Varkauden Taitotalo alueellisena osaamiskeskuksena palvelikin yritysten tarpeita, se oli myös kaupungin elinkeinopolitiikan väline. Taitotalon tarkoitus oli edistää kauppaa ja kehittää kaupungin aluetta taloudellisesti ja sosiaalisesti, joten se tyydytti tuomioistuimen mukaan myös yleisen edun mukaisia tarpeita. Unionin tuomioistuin totesi ratkaisussaan, että yleisen edun mukaista tarvetta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki asian kannalta merkitykselliset oikeudelliset seikat ja tosiseikat, kuten ne olosuhteet, joissa kyseinen laitos perustettiin, ja edellytykset, joilla se harjoittaa toimintaansa.
Hankintayksikön kaupallista ja teollista luonnetta on arvioitu myös kotimaisessa oikeuskäytännössä esim. KHO:n ratkaisu 6.10.2005 taltio 2530: ”Turun Biolaakso on kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö, jonka hallitus on kaupunginhallituksen nimittämä. Yhtiön toimialana on edistää huipputekniikan tutkimuksen ja tuotannon toimintaedellytyksiä tavoitteenaan omalta osaltaan työllisyyden ja elinkeinoelämän edellytysten parantaminen. Vaikka yhtiö ilmoitti tavoittelevansa voittoa, ei voiton tavoittelu ole yhtiön ensisijainen tehtävä.”
Yleisen edun mukaisiksi muiksi kuin teollisiksi ja kaupallisiksi tarpeiksi on vakiintuneessa yhteisön oikeudessa katsottu tarpeet, joita tyydytetään muilla tavoin kuin tarjoamalla markkinoilla tavaroita tai palveluja ja jotka julkinen valta yleiseen etuun liittyvistä syistä päättää tyydyttää itse tai joiden osalta se haluaa säilyttää määräysvallan. Muun kuin teollisen tai kaupallisen toiminnan harjoittamista koskevalla edellytyksellä pyritään täsmentämään yleisen edun mukaisten tarpeiden käsitettä. Luonteeltaan muiden kuin teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden ja luonteeltaan teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden välille on tehty ero. Luonteeltaan muiden kuin teollisten tai kaupallisten yleisen edun mukaisten tarpeiden käsitteen ulkopuolelle eivät kuitenkaan jää sellaiset tarpeet, joita myös yksityiset yritykset tyydyttävät tai voivat tyydyttää. Kehittyneen kilpailun olemassaolo voi kuitenkin olla merkki siitä, että kyseessä on teollinen tai kaupallinen yleisen edun mukainen tarve.
Teollisen tai kaupallisen luonteen arvioinnissa oikeuskäytännössä on merkityksellisiksi katsottu kilpailuolosuhteissa toimimisen lisäksi muun muassa laitoksen tehtävien kuuluminen julkisen viranomaisen tehtäviin, laitoksen voiton tavoittelu sekä taloudellisten riskien kantaminen. Yleisen edun mukaisten tehtävien lisäksi julkisoikeudellinen laitos voi huolehtia myös muista tehtävistä. Merkitystä ei tältä osin ole annettava sille, onko yleisen edun mukaisten tarpeiden täyttäminen laitoksen pääasiallinen tehtävä vai vähämerkityksellinen osa laitoksen tehtävistä, jos yksikön perustamisella ja toiminnalla on kuitenkin ollut yleisen edun mukainen tarkoitus. Siten myös laitoksen kaupalliseen toimintaan liittyvät hankinnat on kilpailutettava hankintalainsäädännön mukaisesti.
Julkisen edun mukaiseksi toiminnaksi on katsottu mm. teollisen tai kaupallisen toiminnan kehittäminen (esim. kuntien elinkeinoyhtiöt), kansanterveyden ja ympäristönsuojelun kannalta välttämättömien tehtävien hoitaminen sekä valtion institutionaaliseen toimintaan liittyvien erityistä luottamuksellisuutta ja salassapitoa edellyttävien toimintojen harjoittaminen. Suomessa toimivia julkisoikeudellisia laitoksia ovat mm. Kansaneläkelaitos, Eläketurvakeskus, eräät yleishyödylliset yhdistykset sekä elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseksi perustetut yhtiöt. Sitä vastoin puhtaasti kaupallista tai teollista toimintaa harjoittavat julkisomisteiset yhtiöt eivät kuulu lain soveltamisalaan.
Julkista tukea saava taho
Hankintalakia sovelletaan myös mikä tahansa tahon tekemiin hankintoihin, jos ostaja saa hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta hankintalain 1-4 kohdissa tarkoitetulta hankintayksiköltä. Säännös on koettu käytännössä tärkeäksi, sillä se rajoittaa omalta osaltaan hankintalain velvoitteiden laiminlyöntiä julkista tukea myöntämällä. Säännös on myös kilpailupoliittisesti merkittävä ja tehostaa osaltaan avustusten käyttöä.
Julkisen tuen tulee kohdistua tiettyyn hankintaan, jotta tukea saava yksikkö katsottaisiin tällä perusteella hankintayksiköksi. Yleistä toiminta-avustusta ei katsota lainkohdassa tarkoitetuksi tueksi. Julkinen tuki voi olla luonteeltaan myös laina tai kansallisesti hallinnoitavista Euroopan unionin rahastoista maksettava tuki. Jos tuki muodostuu korkotuetusta lainasta tai korkotuesta, lakia sovelletaan, mikäli korkotuki tai muu rahoitukseen saatu palautumaton tukiosuus nousee yli puoleen hankinnan arvosta. Hankekohtaisen tuen osalta on käytettävä tapauskohtaista harkintaa arvioitaessa tuen kohdistumista tiettyyn hankintaan. Näillä perusteilla hankintalain soveltamisalaan voi tulla myös julkista tukea hankintoihinsa saavat yksityiset tahot.
Julkista tukea myöntävien hankintayksiköiden tulee kiinnittää tuensaajien huomiota hankintalaista tuleviin kilpailuttamisvelvoitteisiin. Tukea koskevaan päätökseen olisi syytä sisällyttää viittaus hankintalainsäädännön soveltamiseen.
Koska hankintalaki on yleislaki, voidaan muussa laissa poiketa perustelluista syistä yleislain velvoitteista tuen saajien osalta. Tällainen poikkeus sisältyy esimerkiksi maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007) 20 §:ään (1507/2009).

Hintatietojen julkisuudesta (julkisuuslaki 11 §)
Julkisuuslain 11§:n nojalla tarjouskilpailuun osallistuneella asianosaisella on oikeus saada tieto toisen tarjoajan tarjouksen yksikköhinnoista, erillishinnoista, osahinnoista ja alennusprosenteista, jos nämä tiedot ovat voineet vaikuttaa tietoja pyytäneen tarjoajan asemaan tarjouskilpailussa. Tällainen tilanne voi olla kysymyksessä silloin, jos edellä mainitut hintatiedot ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun. Lähtökohtaisesti tarjoajalla on tällöin oikeus saada kaikkien tarjousvertailussa mukana olleiden tarjoajien osalta vertailuun vaikuttaneet hintatiedot, jotta tarjoaja voi selvittää, onko hankintayksikkö vertaillut tarjouksia hintatietojen osalta oikein. Tarjoajalla on oikeus saada myös itseään huonommin sijoittuneiden tarjoajien hintatiedot, jotta tarjoaja voi varmistua, etteivät nämä voisi nousta hänen edelleen oikein suoritetussa tarjousvertailussa.

Hintatietojen julkisuus asianosaisjulkisuuden kannalta
Julkisuuslain asianosaisjulkisuutta koskevassa 11 §:ssä säädetään, että asianosaisella ei ole oikeutta viranomaisen järjestämässä tarjouskilpialussa toisen tarjouksen tekijän liike- tai ammattisalisuutta koskeviin tietoihin tarjouksen hintaa lukuun ottamatta. Julkisuuslain 11 §:n nojalla tarjouskilpailuun osallistuneella asianosaisella on oikeus saada tieto toisen tarjoajan tarjouksen yksikköhinnoista, erillishinnoista, osahinnoista ja alennusprosenteista, jos nämä tiedot ovat voineet vaikuttaa tietoja pyytäneen tarjoajan asemaan tarjouskilpialussa. Tällainen tilanne ovi olla kysymyksessä silloin, jos edellä mainitut hintatiedot ovat vaikuttaneet tarjousten vertailuun. Lähtökohtaisesti tarjoajalla on tällöin oikeus saada kaikkien tarjousvertailussa mukana olleiden tarjoajien osalta vertailuun vaikuttaneet hintatiedot, jotta tarjoaja voi selvittää, onko hankintayksikkö vertaillut tarjouksia hintatietojen osalta oikein. Tarjoajalla on oikeus saada myös itseään huonommin sijoittuneiden tarjoajien hintatiedot, jotta tarjoaja voi varmistua, etteivät nämä voisi nousta hänen edelleen oikein suoritetussa tarjousvertailussa.

Lisätilaukset palveluissa ja rakennusurakoissa
Hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan lisäpalveluissa ja lisäurakoissa silloin, kun kyseessä on alkuperäiseen hankintasopimukseen sisältymätön lisäpalvelu tai lisäurakka, joka hankintaan alkuperäiseltä toimittajalta ja joka on ennalta arvaamattomista syistä osoittautunut välttämättömäksi. Lisäksi tilattavan urakan tulee olla ehdottoman välttämätön alkuperäisen sopimuksen loppuunsaattamiseksi.

Lisätilaukset tavarahankinnoissa
Hankintalain 28 § mukaan hankintayksikkö voi tehdä tavaroita koskevan lisätilauksen suorahankintana alkuperäiseltä toimittajalta, mikäli tarkoituksena on aikaisemman laitteiston tai toimituksen osittainen korvaaminen taikka laajentaminen. Edellytyksenä on että toimittajan vaihtaminen johtaisi teknisiltä ominaisuuksiltaan erilaisen materiaalin hankkimiseen, mikä aiheuttaisi yhteensopimattomuutta tai suhteettoman suuria teknisiä vaikeuksia käytössä ja kunnossapidossa.
Lain perustelun mukaan suorahankinnan käyttö edellyttää kuitenkin poikkeuksellisuutta. Suorahankinnan käyttö edellyttää myös että hankintatarvetta ei ole osattu kohtuudella arvioida ennakolta, joten siitä ei ole osattu myöskään ilmoittaa ennakolta.

Markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksu
Markkinaoikeudessa perittävät oikeudenkäyntimaksut määräytyvät 1.1.2019 voimaan tulevan tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan. Uusia maksuja peritään 1.1.2019 jälkeen vireille tulevista asioista. Riita-asian, muutoksenhakuasian ja muun lainkäyttöasian käsittelystä peritään markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksua 2.050 euroa. Jos markkinaoikeudessa käsiteltävässä julkisia hankintoja koskevassa asiassa hankinnan arvo on vähintään miljoona euroa, käsittelymaksu on 4.100 euroa. Jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, käsittelymaksu on 6.140 euroa. Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu markkinaoikeudessa on 510 euroa.

Hankinta-asioissa peritään 2.050, 4.100 tai 6.140 euron sijasta 500 euron oikeudenkäyntimaksu, jos asia poistetaan käsittelystä antamatta pääasiassa ratkaisua, se jää tutkimatta tai se jää sillensä. Näin voi käydä esimerkiksi valituksen peruutuksen vuoksi. Markkinaoikeudessa hakemuksesta vireille tulevista muista kuin markkinaoikeudellisista asioista peritään vuoden 2019 alusta lukien hakemusmaksua 260 euroa. Muutoksenhaussa markkinaoikeuden ratkaisemaan asiaan korkeimmassa oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa maksu on samansuuruinen ja määräytyy samojen perusteiden mukaan kuin markkinaoikeudessa. Maksuvelvollinen on asian vireillepanija tai hänen sijaansa tullut.

Mikä on ja miten määritellään alihankkija?
Varsinaisen tavaran- tai palveluntoimittajan kanssa sopimussuhteessa oleva osapuoli, joka toimittaa varsinaiselle toimittajalle tavaroita tai palveluita osaksi tämän toimitusta ostajalle (=tilaaja). Tarjouksessa on hankintayksikön pyynnöstä yksilöitävä mahdollisesti alihankintoina tai aliurakoina tehtävät toimitukset.
Alihankkijan käyttömahdollisuus tai käyttökielto esitetään usein tarjouspyynnössä.

Mikä on kynnysarvo?
Hankintalaki (1397/2016) tulee sovellettavaksi ns. kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Kynnysarvolla tarkoitetaan käytännössä hankinnan ennakoitua (arvonlisäverotonta) arvoa. Jos hankinnan arvo ylittää ns. EU-kynnysarvon, hankintaan sovelletaan tiukempia menettelysääntöjä. EU-kynnysarvot perustuvat Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa sovittuihin kynnysarvoihin. Sopimuksen kynnysarvot on ilmaistu sopimuksen liite-osassa erityisnosto-oikeuksin (SDR). Euroopan yhteisöjen komissio vahvistaa kahden vuoden välein erityisnosto-oikeuksien euromääräiset arvot erityisnosto-oikeuksien ja euron keskimääräisen kahden vuoden vaihtokurssin perusteella. EU-kynnysarvot ovat voimassa 1.1.2018 alkaen. Kansalliset kynnysarvot ovat voimassa 1.1.2017 alkaen.

Hankintalaji Kynnysarvo (euroa)
Tavara- ja palveluhankinnat 60 000
Käyttöoikeussopimukset / palvelut 500 000
Terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut 400 000
Muut erityiset palvelut 300 000
Rakennusurakat 150 000
Käyttöoikeusurakat 500 000
Suunnittelukilpailut 60 000
Kansalliset kynnysarvot (Hankintalain 25 §)
Tarkemmat tiedot kynnysarvoista osoitteesta:http://www.hankintailmoitukset.fi/fi/docs/kynnysarvot

Mikä on pienhankinta?
Kansalliset kynnysarvot alittavat hankinnat ovat pienhankintoja. Niitä ei koske esimerkiksi ilmoittamista koskevat hankintalain vaatimukset tai muut yksityiskohdat. Lain henkeä pitää kuitenkin kunnioittaa myös pienhankinnoissa ja niiden ilmoittamisessa tulee soveltaa lain henkeä joskaan ei kirjainta. Pienhankinnoilla ei ole yleispätevää ohjeistusta ja kunkin hankintayksikkö soveltaa omia sääntöjään pienhankintojen ilmoittamisessa ja tarjouskilpailukäytännöissä. Tietojen saanti pienhankintoihin liittyen voi joskus olla melko vaikeaa. Oma aktiivisuus auttaa löytämään pienhankintoja eri lähteistä. Suosituin pienhankintojen ilmoituskanava on nykyisin kuntien omat nettisivut. Pienhankinnalle ei ole yksiselitteistä alarajaa, mutta käytännössä kunnat ja muut hankintayksiköt ilmoittavat 3.000 € ylittävät pienhankintansa tavalla tai toisella.

Milloin ja miten tarjous pitää toimittaa?
Tarjous pitää toimittaa ehdottomasti siten, että se on perillä ennen tarjouspyynnössä annetun määräajan täyttymistä ja tarjouspyynnössä määrättyyn osoitteeseen. Tarjouksen toimittaminen on aina tarjoajan vastuulla. Pääsääntöisesti myöhästyneet tarjoukset hylätään.
Tarjous toimitetaan yleisimmin kirjeitse paperiversiona tai henkilökohtaisesti viemällä se tarjouspyynnön esittäjän määräämään osoitteeseen. Tarjouspyynnössä on usein ohjeita tarjouksen muodosta ja toimittamisvälineestä. Yhä useammin paperitarjouksen lisäksi edellytetään jotakin sähköistä toimitusmuotoa.

Missä hankintailmoitukset julkaistaan?
Kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat julkaistaan lakisääteisesti HILMA-palvelussa internetissä, osoite www.hankintailmoitukset.fi
EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat julkaistaan HILMA-palvelussa kuten kansalliset ilmoitukset. Lisäksi EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat julkaistaan EU TED tietokannassa ja virallisessa lehdessä.
Pienhankintailmoitukset julkaistaan useimmiten hankintayksiköiden omilla internetsivuilla tai julkaisemalla ilmoitus paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla jne... Käytäntö on hyvin kirjavaa niin ilmoitusten sisällön kuin euromääräisten rajojen suhteen.

Mistä saa lisätietoja avoinna oleviin kilpailutuksiin liittyen?
Kaikissa hankintailmoituksissa ja tarjouspyynnöissä tulee ilmoittaa osoite ja yhteystiedot mistä saa lisätietoja tarjouspyyntöön liittyen. Lisätietojen pyytäminen on yleensä rajattu ajallisesti ja lisätietoja on pääsääntöisesti saatavissa vain kirjallisesti. Saapuneet kysymykset käsitellään yhdellä kertaa ja niihin vastataan niin ikään yhdellä kertaa siten, että kaikki kiinnostuneet tarjoajat saavat tiedot samanaikaisesti ja saman sisältöisinä.

Mistä saa tarjouksen liitteiksi vaadittavat asiakirjat?
Tarjouspyynnössä edellytetään yleensä laajaa liiteaineistoa. Tarjouksen liitteinä tulee useimmiten toimittaa mm. seuraavia tietoja:
• todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus (saa verottajalta)
• kaupparekisteriote (saa Patentti- ja rekisterihallituksen kaupparekisteristä)
• tiedot arvonlisä-, työnantaja- ja ennakonperintärekistereihin kuulumisesta (saa YTJ-palvelusta)
• tiedot lakisääteisten vakuutuksien voimassaolosta ja vakuutusmaksujen maksamisesta (saa omalta vakuutusyhtiöltä)
• luottotietoraportti (saa mm. Suomen Asiakastieto Oy, oma pankki)
• tarjoajan ja (mahdollisesti käytettyjen alihankkijoiden / kumppanien) tilinpäätöstiedot
• tiedot sovellettavista työehtosopimuksista (saa ammattiliitolta)
• referenssiluettelot viimeaikaista toimituksista
• tiedot henkilökunnan koulutuksesta ja mahdollisten pätevyysvaatimusten täyttymisestä
Lisäksi usein vaaditaan erilaisia teknisiä eritelmiä, piirustuksia, suunnitelmia, esitteitä jne.

Mistä saa tarjousasiakirjat?
Tarjousasiakirjoja voidaan julkaista hankintailmoituksen yhteydessä sähköisinä asiakirjoina jotka joskus voidaan ladata HILMA-palvelusta. Usein hankintailmoituksessa on osoite tai henkilö jolta saa tarjouspyynnön liitteineen joko sähköisessä tai paperimuodossa. Etenkin rakentamiseen liittyvät tarjouspyynnöt toimitetaan vielä usein paperiversioina. Asiakirjat liitteineen sisältyvät käytännössä aina laajempiin Mercell Hankintavahti -palvelupaketteihin.

Miten tarjous laaditaan?
Tarjous pitää laatia aina kirjallisena ja siihen tulee kirjata kaikki tarjouspyynnössä vaaditut vastaukset vaikka ne tuntuisivat itsestään selvyydeltä. Tarjouspyynnön ehtoja ei voi muuttaa tai asettaa omia tarjouspyynnöstä poikkeavia ehtoja (esimerkiksi jos asettaa oman maksuehdon tarjous voidaan hylätä tarjouspyynnön vastaisena). Lisäksi tarjoukseen tulee liittää kaikki tarjouspyynnössä vaaditut erilliset selvitykset niin tarjoajan kuin sen mahdollisesti käyttämien alihankkijoiden osalta.

Mitkä ovat eri hankintamenettelyt?
Yleisimmin käytettäviä hankintamenettelyjä ovat: avoin-, rajoitettu -, neuvottelu- ja kilpailullinen neuvottelumenettely. Ehdottomasti käytetyin on avoin menettely.
• Avoin menettely on hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja sen ohella lähettää mahdollisesti tarjouspyyntöjä soveliaiksi katsomilleen toimittajille, ja jossa kaikki halukkaat toimittajat voivat tehdä tarjouksen.
• Rajoitettu menettely on hankintamenettely, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta ilmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Ainoastaan hankintayksikön valitsemat ehdokkaat voivat tehdä tarjouksen.
• Neuvottelu- ja kilpailullinen neuvottelumenettely ovat hankintamenettelyjä, jossa hankintayksikkö julkaisee hankinnasta hankintailmoituksen ja johon halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö ottaa yhteyden hankintailmoituksen perusteella valitsemiinsa toimittajiin ja neuvottelee hankinnan ehdoista yleensä vähintään kolmen toimittajan kanssa. Neuvottelumenettelyn käyttö on rajattu vain nimenomaisesti säädettyihin tilanteisiin.

Mitä tarkoittaa hankinnan keskeyttäminen?
Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä.

Riittävä tarjousaika?
Julkisiin hankintoihn liittyvässä oikeuskäytännössä aikataulutusta on linjattu mm. seuraavasti: ”Tarjousajan pituutta harkittaessa tulee ottaa huomioon kilpailumahdollisuuksien hyväksikäytön ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset” (hankintalaki 2 §).

Hankintailmoituksessa tarjouksen jättämiseen varattava aika
Mikäli tarjouspyyntöasiakirjat ovat saatavissa vain kirjallisesti, niiden toimittaminen postitse vie yleensä kaksi – kolme arkipäivää. Samoin jos tarjous tulee tehdä kirjallisena, sen toimittaminen postitse vie vähintään kaksi työpäivää. Edelleen tarjousaikaan vaikuttaa hankintaan liittyvät lisäkysymysmenettelyt.
Markkinaoikeus on linjannut päätöksessään MAO 553/09, että korjausilmoituksen julkaisemisen tarjousajan tulee olla enemmän kuin seitsemän (7) päivää. Tästä on johdettavissa että alkuperäisessä ilmoituksessa on varauduttava tätä selvästi pidempään tarjousaikaan. Käytännösä kohtuullinen tarjousaika voisi olla kahdesta kolmeen viikkon hankinnan luonteesta riippuen. Mikäli hankinnas on esitetty siihen liittyiä lisäkysymyksiä, tulee tarjousaikaa olla jäljellä vähintään kuusi (6) päivää lisäkysymyksiin annettujen vastausten julkaisemista lukien.
Sanomattakin on selvää, että hankinnan liian tiukat aikatauluun liittyvät ehdot rajoittavat merkittävästi kilpailua ja menettely koituu hankintayksikön vahingoksi.
Hankintamenettely nopeutuu ja sujuu paremmin kun hankintailmoitukseen liitetään tarjouspyyntöasiakirjat ja muut hankintayksikön määräämät liitteet. Edelleen menettelyä voidaan nopeutta julkaisemalla hankintialmoituksessa lisäkysymysten esittämiseen ja niihin vastaamiseen kohdistuvat määräajat sekä menettelytavat.

Rinnakkaiset tarjoukset
Hankintayksikkö voi kieltää toimittajia tekemästä usean rinnakkaisen tarjouksen, jos tämä on etukäteen ilmoitettu tarjouspyynnössä. Rinnakkaisista tarjouksista on kyse silloin, kun tarjoaja jättää useamman tarjouksen, jotka vastaavat samaa hankintayksikön laatimaa hankinnan kohteen kuvausta. Tällainen tilanne voi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun tarjoaja edustaa useampaa tuotemerkkiä ja haluaa tarjota niitä kaikkia. Jos hankintayksikkö haluaa kieltää useamman tarjouksen jättämisen, tulee sen ilmoittaa tästä selkeästi tarjouspyynnössä.

Suorahankinta - tekninen, taiteellinen yksinoikeus, tuotekehityshanke
Suorahankintoihin liittyvät säännökset löytyvät pääosin hankintalain 27-28 §:ssä. Tässä lainaus 27 § 2 ja 4 momenteista Hankintayksikkö voi valita suorahankinnan, jos teknisestä, taiteellisesta tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan tai hankittava tavara valmistetaan vain tutkimusta, kokeilua, tuotekehitystä tai tieteellistä tarkoitusta varten eikä kyseessä ole massatuotanto tavaran valmistamisen taloudellisen kannattavuuden varmistamiseksi tai tutkimus- ja kehityskustannusten kattamiseksi.

Suorahankinta sote-palvelut
Suorahankinta on hankintamenettely, jossa hankintayksikkö hankintailmoitusta julkaisematta ottaa yhteyttä suoraan valitsemiinsa toimittajiin ja neuvottelee sekä solmii sopimuksen tältä pohjalta. Suorahankinta voidaan tehdä ainoastaan hankintalain 27 ja 28 §:ssä sekä 67 §:ssä mainittujen edellytysten käsillä ollessa. Lisäksi tämän hankintamuodon käyttämistä on aina perusteltava, ja perusteiden tulee olla asialliset, objektiiviset ja todenmukaiset. Muutoin hankintaa voidaan kilpailuttamisen laiminlyönnin takia pitää lainvastaisena.
Hankintalain 67 §:n mukaan ”hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan 27 ja 28 §:ssä säädetyin edellytyksin. Lisäksi suorahankintaa voidaan käyttää yksittäisissä tapauksissa sosiaali-, terveys- tai koulutuspalvelujen hankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen, neuvottelumenettelyn käyttö tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi.” Kaikkien näiden edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Menettelyn käytön edellytykset on arvioitava jokaisen potilaan kannalta tai asiakkaan kannalta erikseen. Hankintalain perustelujen mukaan asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamisella tarkoitettaisiin mm. pitkäaikaisen asiakassuhteen jatkamista tilanteessa, jossa aiempi sopimuskausi päättyy ja palvelut kilpailutetaan uudestaan.

Mikäli hankintayksikkö ei käytä hyväkseen mahdollisuutta suorahankintaan, ei perusteeseen voi vedota enää myöhemmin. Suorahankinnan käyttämisestä on siis tehtävä arvio ennen mahdollista kilpailuttamista. Mahdollisessa valitusmenettelyssä ei voi vedota siihen, että hankinta olisi voitu haluttaessa toteuttaa myös suorahankintana.

Tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne
Hankintayksikön arvioidessa ehdokkaan tai tarjoajan rahoituksellista tilannetta koskevien vaatimusten täyttymistä voidaan pyytää ehdokasta tai tarjoajaa pyytää / vaatia osoittamaan tarjouspyynnön vaatimukset täyttävän rahoituksellisen ja taloudellisen tilanteensa.
Yleensä tarjoaja velvoitetaan toimittamaan tarjouksen liitteenä luottolaitoksen tai pankin lausunto yrityksen luottokelpoisuudesta tai yrityksen tilinpäätöstiedot, ellei lausunnon saaminen ole mahdollista esimerkiksi yrityksen lyhyen toimintahistorian johdosta. Yleisesti käytetty luottolausunto on esimerkiksi Rating Alfa tai vastaava raportti.
Hankintayksikkö voi pyytää myös muita ehdokkaan tai tarjoajan taloudelliseen asemaan liittyviä selvityksiä, jos se on perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Taloudellista tilannetta koskeva selvitys voi olla esimerkiksi todistus siitä, että yrityksellä ei ole julkisia maksuhäiriömerkintöjä tai jos yrityksellä verovelkaa tai sosiaalivakuutusmaksurästejä, että niistä on vahvistettu maksuohjelmaa. Jos mainitut edellytykset eivät täyty, voi se olla peruste tarjouskilpailusta poissulkemiselle.
Ehdokas tai tarjoaja ei aina pysty toimittamaan hankintayksikön vaatimia asiakirjoja. Niissä tapauksissa, kun ehdokas tai tarjoaja ei pysty toimittamaan hankintayksikön vaatimia selvityksiä, selvitysten puuttumiselle on oltava hyväksyttävä syy ja tarjoaja voi osoittaa vaatimukset täyttävät taloudelliseen tai rahoitukselliseen tilanteeseensa liittyvät tiedot jollakin muulla hyväksyttävällä asiakirjalla.

Tarjouksen kielivaatimus
Tarjouspyynnössä on hankintalain mukaan ilmoitettava kieli tai kielet, joilla tarjoukset on laadittava. Hankintayksiköllä on näin ollen lähtökohtaisesti oikeus päättää myös siitä, millä kielillä tarjouksia otetaan vastaan.

Tarjouksen täsmentäminen ja täydentäminen
Hankintalain 56 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi pyytää ehdokkaita tai tarjoajia täydentämään tai täsmentämään selvityksiä ja muita asiakirjoja.
Hankintalain 56 §:n esitöissä (50/2006 vp s.101) on todettu, että harkittaessa täydennysmahdollisuuden antamista puutteellisen tarjouksen jättäneelle tarjoajalle, hankintayksikön tulee ottaa suhteellisuuden periaatteen ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimukset huomioon. Pienten puutteellisuuksien vuoksi tarjousten sulkeminen tarjouskilpailusta saattaa olla kohtuuton seuraamus rikkomuksen vakavuuteen nähden. Tällaisissa tilanteissa hankintayksikön tulisi pyytää tarjoajaa täydentämään tai täsmentämään antamiaan selvityksiä tai asiakirjoja.
MaO 78-79/14 (julkinen hankinta - tarjoajan soveltuvuus – tarjouksen täsmentäminen)
• Soveltuvuusvaatimuksia koskevien selvitysten osalta hankintayksiköllä on harkintavaltaa – voidaan täydennyttää (näin myös MaO 86/13)
• Tarjouksen sisältöön vaikuttavia seikkoja voi täydennyttää, jos se ei anna mahdollisuutta parantaa tarjouksen menestymismahdollisuuksia vertailussa ts. täydennettävä seikka ei ole hinta- tai laatuvertailun kohteena.
Tarjousta, jonka puutteellisuus ei vaikuta tarjousten vertailtavuuteen, ei tarvitse eikä vähäisen virheen ollessa kyseessä edes saa hylätä. Merkityksetön puute tarjouksessa ei suosi tai syrji jotain tarjoajaa eikä vaaranna tarjousten yhteismitallisuutta.
Tapauksessa MAO 485/08 oli kysymys kaksoiskappaleen puuttumisesta, jonka perusteella kaksi tarjoajaa oli suljettu pois tarjouskilpailusta. MAO:n mukaan asialla ei ollut merkitystä tarjousvertailun kannalta, joten tarjoajia ei olisi saanut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjouskilpailuun osallistuminen ryhmittymänä ja muiden yksiköiden voimavarojen käyttö
Toimittajat saavat tehdä tarjouksia tai ilmoittautua ehdokkaaksi ryhmittymänä. Ryhmittymillä tarkoitetaan toimittajien yhteistyötä hankintasopimuksen saamiseksi. Ryhmittymä voi olla esimerkiksi tilapäinen yhteenliittymä. Ryhmittymiä voidaan käyttää erityisesti mittavissa, eri alojen ammattitaitoa tai resursseja edellyttävissä hankinnoissa, kuten laajoissa rahoitusta edellyttävissä rakennushankkeissa. Ryhmittymänä tarjoaminen voi mahdollistaa myös pienten yritysten yhteisen pääsyn laajempiin hankintoihin.
Tarjoajien tulee huomioida kilpailulain säännökset kilpailijoiden välisestä yhteistyöstä. Kapasiteetiltaan suurten kilpailevien yritysten yhteistarjouksessa voi olla vaarana, että kielletyn kilpailunrajoituksen tunnusmerkistö täyttyy, jos yritysten kapasiteetti olisi riittänyt yksinkin tarjouksen tekemiseen.
Ryhmittymän oikeudellinen muoto
Hankintayksikkö ei saa edellyttää ehdokkaiden tai tarjoajien ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa tarjouksen tai osallistumishakemuksen tekemistä varten. Ryhmittymältä voidaan kuitenkin edellyttää tiettyä oikeudellista muotoa sopimusaikana, jos se on tarpeen hankintasopimuksen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Siten hankinnan sitä edellyttäessä, hankintayksikkö voisi edellyttää ryhmittymän toimivan esimerkiksi osakeyhtiönä taloudellisiin ja oikeudellisiin velvoitteisiin ja vastuisiin liittyvien tekijöiden vuoksi.
Ryhmittymälle asetetut vaatimukset
Ryhmittymien toteuttamat hankintasopimukset saattavat edellyttää sellaisten ehtojen asettamista, joita ei sovelleta yksittäisiin osallistujiin. Hankintayksikkö voi hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä ilmoittaa, miten ehdokkaiden ja tarjoajien on yhdessä ryhmittymänä täytettävä vaatimukset taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta tai teknisestä suorituskyvystä ja ammatillisesta pätevyydestä taikka hankintasopimuksen erityisehdot.
Asetettujen ehtojen olisi oltava objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia, ja niitä voisivat olla esimerkiksi vaatimus nimetä yhteinen edustaja tai johtava kumppani hankintamenettelyä varten taikka tietojen vaatiminen niiden muodostamisesta.
Muiden yksiköiden voimavaroihin vetoaminen
Ehdokas tai tarjoaja voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden yksiköiden voimavaroja riippumatta niiden välisten suhteiden oikeudellisesta luonteesta. Myös ryhmittymä voi käyttää hankinnan toteuttamiseen muiden yksiköiden voimavaroja. Muiden yksiköiden voimavaroja voivat olla esimerkiksi tarjouskilpailuun osallistuvan yrityksen omistajayritysten, samaan konserniin kuuluvien yritysten taikka yrityksen kumppanuusyritysten taloudelliset tai tekniset voimavarat.
Muiden yksiköiden henkilöstön pätevyyteen ja kokemukseen liittyviä voimavaroja voidaan käyttää hyväksi vain, jos kyseiset muut yksiköt suorittavat hankinnan kohteena olevat rakennusurakat tai palvelut taikka osan niistä.
Näyttövelvollisuus hankintayksikön esittämien taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen, tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen sekä muiden vaatimusten täyttämisestä on siihen vetoavalla ehdokkaalla, tarjoajalla tai niiden ryhmittymällä. Näyttönä voidaan käyttää esimerkiksi yritysten välisiä sopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla osoitetaan, että vaaditut edellytykset täyttävät voimavarat ovat ehdokkaiden tai tarjoajien taikka ryhmittymän käytettävissä. Hankintayksikön tulisi arvioida näytön riittävyys vaatimusten täyttymisestä.
Toimittajan korvaaminen
Hankintayksikön tulee vaatia ehdokasta tai tarjoajaa korvaamaan sellainen toimittaja, jonka voimavaroja se käyttää hyväkseen, jos kyseistä toimittajaa koskee pakollinen poissulkemisperuste tai jos toimittaja ei täytä hankintayksikön asettamia soveltuvuusvaatimuksia.
Hankintayksikkö voi vaatia ehdokasta tai tarjoajaa korvaamaan toimittajan, jota koskee harkinnanvarainen poissulkemisperuste.
Jos ehdokas tai tarjoaja ei korvaisi alihankkijaa hankintayksikön vaatimusten mukaisesti, hankintayksikkö voisi sulkea ehdokkaan tai tarjoajan tarjouskilpailun ulkopuolelle.
Yhteisvastuu
Jos ehdokas tai tarjoaja käyttää hyväkseen muiden yksiköiden voimavaroja taloudellista ja rahoituksellista tilannetta koskevien vaatimusten täyttämiseksi, hankintayksikkö voi edellyttää, että ehdokas tai tarjoaja ja kyseiset muut yksiköt ovat yhdessä vastuussa hankintasopimuksen toteuttamisesta.

Tinkiminen julkisissa hankinnoissa
Euroopan Unionin komissio ja neuvosto on antanut lausuman miten tinkiminen julkisissa hankinnoissa kielletään etenkin avoimessa ja rajoitetussa menettelyssä. Jos tinkiminen sallittaisiin, se mahdollistaisi tarjoajien syrjinnän ja kilpailun vääristymisen.
Tinkimisessä on vaarana, että tarjoajien hintoja pyritään alentamaan mm. kertomalla toisen tarjoajan antama hinta neuvottelujen lähtökohdaksi. Tinkimisen kieltoa koskeva periaate ja tarjousten lopullisuus ovat nyttemmin vakiintuneet mm. Suomen oikeuskäytännössä vallitseviksi periaatteiksi.

Vaihtoehtoiset tarjoukset
Vaihtoehtojen pyytäminen voi olla perusteltua esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, joissa hankintayksikkö ei tarkalleen tiedä markkinoilla olevia tuotteita ja haluaa antaa tarjoajille mahdollisuuden esittää useampia vaihtoehtoja tai tilanteissa, joissa hankintayksikkö toivoo tarjoajien esittävän uusia innovatiivisia ratkaisuja hankinnan kohteen toteuttamiseksi. Vaihtoehtojen salliminen voisi käytännössä olla tarkoituksenmukaista myös silloin, jos hankintayksikkö epäilee, ettei se saa korkeiden ympäristö- tai muihin näkökohtiin liittyvien vaatimusten johdosta riittävää määrää tarjouksia aidon kilpailun aikaansaamiseksi. Vaihtoehtoja on mahdollisuus käyttää myös silloin kun hankintayksikkö harkitsee vaihtoehtoisesti esimerkiksi autojen ostoa tai leasing-sopimuksen tekemistä.
Hankintayksikkö voi hyväksyä vaihtoehtoisia tarjouksia, jos vaihtoehtoisten tarjousten esittäminen on ilmoitettu sallituksi hankintailmoituksessa. Hankintayksikön tulee siten hankintailmoituksessa ilmoittaa, hyväksyykö se vaihtoehdot. Jos näin ei ole ilmoitettu, vaihtoehtoja ei saa hyväksyä. Vaihtoehtojen salliminen edellyttää käytännössä sitä, että hankintayksikkö laatii sopimuksen kohteen yleismääritelmän, joka sisältää hankinnan kohdetta koskevat vähimmäisvaatimukset. Tämän lisäksi hankintayksikkö laatisi vaihtoehtoisia sopimuksen kohteen määrittelyjä, joissa esitetään esimerkiksi korkeampia ympäristönäkökohtiin tai teknisiin ominaisuuksiin liittyviä vaatimuksia.
Lisäksi hankintayksikön tulee ilmoittaa, onko sallittua tarjota ainoastaan vaihtoehtoa. Hankintayksikkö voi myös vaatia, että tarjoajat esittävät vaihtoehtoja. Tarkoituksena on, että tarjoajan tulee tietää, voiko se halutessaan tehdä tarjouksen vain vaihtoehdosta, eikä lainkaan hankintayksikön laatimasta perusvaihtoehdosta.
Vaihtoehtojen tulee liittyä hankintasopimuksen kohteeseen. Hankintayksikön on varmistettava, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteita voidaan soveltaa vaihtoehtoisiin tarjouksiin ja muihin tarjouksiin.
Vaihtoehtoisen tarjouksen tulee täyttää tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitetyt hankinnan kohteelta edellytetyt vähimmäisvaatimukset sekä vaatimukset vaihtoehtojen esittämiselle. Jos hankintayksikkö on ilmoittanut hyväksyvänsä vaihtoehtoisten tarjousten esittämisen, vaihtoehtoa ei saa hylätä yksinomaan sillä perusteella, että se johtaisi tavarahankinnan sijasta palveluhankintaan tai palveluhankinnan sijasta tavarahankintaan.
Rakennusurakan vaihtoehtoisten toteuttamistapojen hyväksymistä on käsitelty unionin tuomioistuimen tuomiossa C-243/89, Storebelt (EU:C:1993:257). Tuomioistuin katsoi sallituksi menettelyn, jossa siltaurakka voitiin toteuttaa kolmen vaihtoehtoisen mallin mukaan edellyttäen tarjoajan maksavan vaihtoehtoisten suunnitelmien piirustuskulut.


Voiko hankintapäätöksestä valittaa?
Hankintalain mukaisia muutoksenhakukeinoja on kaksi, hankintaoikaisu ja valitus markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisu on nopea ja kevyempi menettely, joka osoitetaan hankintayksikölle, kun taas markkinaoikeuskäsittely on raskas ja pitkäaikainen prosessi (keskimääräinen käsittelyaika noin kuusi (6) kk (tieto vuodelta 2013).

Voiko mikä tahansa yritys jättää tarjouksensa?
Periaatteessa mikä tahansa velvoitteensa hoitanut yritys voi osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Valitettavasti tätä yleisperiaatetta voidaan kuitenkin rajoittaa monella eri tavalla. Käytetyimpiä ovat liiketoiminnan laajuuteen kohdistuvat vaatimukset (esim. liikevaihdon tai henkilöstön määrä) ja henkilökunnan osaamiseen ja pätevyyteen kohdistuvat muodolliset pätevyysvaatimukset. Muita käytettyjä vaatimuksia ovat mm. erilaisten sertifikaattien vaatiminen jne...
Takaisin

Mercell Suomi Oy

Osa Mercell-ryhmää, Euroopan johtavaa hankintapalvelujen sekä sähköisen kilpailutusjärjestelman tuottajaa.

Yleistä hankinnoista

Hankintalaki
TED

Yhteydenotto

Klikkaa tästä asiakaspalveluun

+358 207 528 600